Politiikan kommentaattorit pohtivat Suomen poliittisia asetelmia seuraavien eduskuntavaalien jälkeen. Keskustelua herättää perussuomalaisten suuren kannatuksen vaikutus poliittiseen tapakulttuuriin.

Politiikan tutkija Johanna Vuorelma nostaa esiin Tampereen yliopiston valtio-opin emeritusprofessorin Heikki Paloheimon huomion perussuomalaisista.

”Jos perussuomalaiset seuraavissa eduskuntavaaleissa nousee eduskunnan suurimmaksi puolueeksi, testataan samalla sitä, valitaanko suurimman puolueen puheenjohtaja 1990-luvulla omaksuttuun tapakulttuuriin perustuen pääministeriksi”, Paloheimo kirjoittaa Politiikasta-lehden artikkelissaan.

LUE MYÖS: Petteri Orpolta suora viesti Jussi Halla-aholle: ”Suomen suosituin puolue – se tuo vastuun”

Paloheimo oikoo artikkelissaan käsityksiä parlamentaarisesta järjestelmästä. Keskustan surkean eduskuntavaalituloksen jälkeen on keskusteltu siitä, ettei kansan tahto toteudu Antti Rinteen (sd) hallituksessa, johon rökäletappion kärsinyt keskusta lähti mukaan.

Paloheimo huomauttaa, että hallituksen muodostamisen tärkein lähtökohta parlamentaarisessa järjestelmässä on se, että maahan muodostetaan eduskunnassa edustettuna olevista puolueista hallitus, joka nauttii eduskunnan enemmistön luottamusta. Olennaista on Paloheimon mukaan se, mitkä puolueet pystyvät yhdessä sopimaan hallituksen muodostamisesta.

”Puolueiden aatteelliset linjat, ohjelmalliset tavoitteet, koko ja menestys edellisissä vaaleissa, puolueiden väliset aikaisemmat yhteistyösuhteet, niiden uskottavuus sopimuskumppaneina, puolueiden kannattajien käsitykset sopivista yhteistyökumppaneista ja jopa johtavien poliitikkojen keskinäiset henkilösuhteet voivat vaikuttaa siihen, mitkä puolueet kulloinkin pystyvät hallituksen muodostamisesta sopimaan”, Paloheimo arvioi.

Paloheimon mukaan Rinteen hallituksen syntyminen kertoo siitä, että aiemmin heikentynyt vasemmiston ja oikeiston väliseen ideologiseen ulottuvuuteen liittyvä jako on jälleen vahvistunut Suomen politiikassa.

LUE LISÄÄ: Näkökulma: Löytyisikö pääministeri Jussi Halla-aholle kavereita hallitukseen?

Perinne valita pääministeriksi eduskunnan suurimman puolueen puheenjohtaja alkoi Paloheimon mukaan kehittyä Suomessa vasta 1990-luvun alussa samaan aikaan, kun eduskunnan asemaa hallituksen muodostamisessa alettiin vahvistaa presidentin itsenäisen vallankäytön kustannuksella.

Paloheimo huomauttaa, että perussuomalaiset saa kannatusta alueellisesti tasaisemmin kuin muut eduskuntapuolueet ja sillä on kannatusta sekä kaupungeissa että maaseudulla. Muut puolueet joutuvat Paloheimon mukaan tulevaisuudessa ottamaan kantaa siihen, pystyvätkö ne hallitusyhteistyöhön perussuomalaisten kanssa.

Politiikan kommentaattorit pohtivat asetelmia Twitterissä.

Tampereen yliopiston tutkijatohtori Johanna Vuorelma pitää olennaisena kysymystä siitä, valitaanko suurimman puolueen puheenjohtaja pääministeriksi seuraavien eduskuntavaalien jälkeen, jos perussuomalaiset nousee eduskunnan suurimmaksi puolueeksi.

Sdp:n entinen puoluesihteeri ja nykyinen Liike nyt -aktiivi Mikael Jungner vastaa Vuorelmalle suoraan, että ”ei valita”.

LUE SEURAAVAKSI: Keskustakonkari avautuu Sipilän hallituksen kovasta linjasta Ylellä: ”Se oli keskustalaisittain väärä päätös”

Silloinen puoluesihteeri Jungner muistelee Jyrki Kataisen (kok) aikaisia hallitustunnusteluja ja huomauttaa, että tuolloin pallo kävi toiseksi suurimmalla puolueella eli sdp:llä ja puheenjohtaja Jutta Urpilaisella. Vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö ja Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtava asiantuntija Jukka Manninen näkevät asian toisin.

Manninen muistuttaa, että itse asiassa Kataisen sinivihreä vaihtoehto kaatui, kun vihreät sanoivat ei.

Jungnerin mukaan kuitenkin tällöin keskusta ehdotti tunnustelijan vaihtamista eli Urpilaista ja perussuomalaiset tuki ehdotusta. Jungner muistelee, että Urpilainen mietti asiaa yhden illan ja kieltäytyi, mutta tätä ei ”luonnollisesti kerrottu julki”. Jungnerin mukaan syynä Urpilaisen kieltäytymiseen oli perussuomalaiset.

”Kreikka oli silloin vielä auki, pelättiin umpikujaa”, Jungner tviittaa.

Jungner muistuttaa, että harkitsijoilla olisi ollut tarvittava enemmistö. Käytännössä pallo siis hänen mielestään käväisi sdp:llä, joka päätti, että Katainen saa jatkaa tunnusteluja. Vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö puolestaan näkee, että pallo ei siirtynyt, mutta sen siirtämistä harkittiin.

Mannisen mukaan olennaista on muistaa, että eduskuntaryhmien kokouksia tai poliittista neuvottelua eivät sido mitkään konventiot.

”Eikä suurimmalla puolueella ole koko vaalikautta kestävää valtamonopolia. Hallitustunnustelijaksi nousee henkilö, joka saa enemmistön tuen taakseen”, Manninen summaa.

Perussuomalaiset jäi huhtikuun eduskuntavaaleissa vain yhden paikan päähän suurimmaksi nousseesta sdp:stä. Sittemmin perussuomalaiset on noussut gallupeissa selvään kärkiasemaan muihin puolueisiin verrattuna.

LUE MYÖS: Tutkijan tulkinta: ”Halla-aho ei olisi ollut ongelma hallitukselle, vaan varapuheenjohtajien arvaamattomuus”

Näin valehtelusta syytetty Juha Sipilä tarkalleen sanoi 19.6.2017

Sipilä kiistää valehdelleensa – Halla-aho väläytti heti erokorttia

Orpo paljastuskirjan jälkeen: ”Käynnistin prosessin ennen PS:n puoluekokousta”

Touko Aalto: ”Halla-ahon potkut hallituksesta näyttää imagotempulta”

Työministeri Lindström avautuu: Tuntuu ”että tämä oli tässä”

Perussuomalainen kuittaa ”jäätävästä” gallup-lukemasta: ”Tippuvat käytännössä kaikki eduskunnasta”

Politiikan konkari hallituskriisistä: ”Tästä jää paha häpeätahra”