”Kun siirsimme valtaa presidentiltä hallitukselle ja pääministerille, me emme huomanneet, että tavallaan se haihtui savuna ilmaan.” Näin sanoo pankkiiri Björn Wahlroos tuoreessa Evan pamfletissa, jossa hän esittää presidentin vallan lisäämistä.

– Olisi syytä harkita hallituksen muodostajan valinnan palauttamista presidentille, hallituksen puheenjohtaja Wahlroos sanoo kirjassa.

Wahlroos katsoo Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn tänään julkaiseman pamfletin mukaan, että uusi perustuslaki on lamauttanut Suomen päätöksenteon. Presidentin vallan siirtäminen pääministerille on Wahlroosin mukaan johtanut ongelmiin, koska pääministeri ei ole ”itsenäinen valtiomahti”, kuten presidentti, vaan hän on riippuvainen hallituksesta.

– Ellei pääministerin hallituskoalitio ole yksimielinen, hänellä ei ole mitään valtaa. Sen me olemme nähneet niin moneen kertaan viimeisinä vuosina, että asiat vain jäävät tekemättä, koska yksimielisyyttä ei ole, Wahlroos toteaa.

Hän myöntää, että aiemmin presidentillä oli kenties liikaakin valtaa. Silti korjausliikkeelle olisi nyt aihetta, Wahlroos katsoo, sillä uusi järjestelmä oli hänen mukaansa ylireagointia presidentti Urho Kekkosen aikaan.

Wahlroosin ehdotus on pamfletissa otsikon ”Tasavallan presidentin valtaoikeuksien vahvistamista harkittava” alla.

Kyseeseen tulee ensisijaisesti presidentin johtavan aseman palauttaminen ulkopolitiikassa. Käytännöksi muodostunut periaate, jonka mukaan suurimman eduskuntapuolueen puheenjohtaja muodostaa hallituksen, mainitaan yhtenä vaihtoehtona perustuslain perusteluissa. Se ei välttämättä ole erityisen hyvin toimiva. Siksi olisi syytä harkita myös hallituksen muodostajan valinnan palauttamista presidentille. Myös presidentin veto-oikeutta voitaisiin laajentaa nykyisestä suspensiivisesta siten, että eduskunnan kannanotto, joka kumoaa presidentin veton olisi hyväksyttävä määräenemmistöllä, Wahlroos esittää.

Wahlroosin mukaan hallitusten toimintaan liittyy vakavia sisäisiä ongelmia, koska ”useimmilla hallituksessa edustettuna olevilla puolueilla on käytännössä veto-oikeus hallituksen päätöksiin, koska puolue voi uhata lähtevänsä hallituksesta”. Näin on ollut etenkin viime vuosina laajojen hallituspohjien aikana.

– Pitkälle viety parlamentarismi vaikeuttaa johtamista ja heikentää vallan legitimiteettiä, Wahlroos sanoo.

Hän väläyttää muun muassa mallia, jossa suurin puolue saisi lisäpaikkoja eduskuntaan, mikä vahvistaisi suurimman puolueen asemaa.

Lähde osin: Talouselämä