Etelämantereen länsiosissa sijaitseva jäätikkö mitä todennäköisimmin romahtaa mereen tulevaisuudessa. Thwaitesin jäätikkö on jo huvennut satelliittikuvien perusteella vuosia, eikä kehitykselle ole näkyvissä loppua.
Tänään yhdysvaltalaistutkijat julkaisivat raportin, joka kuvaa huolestuttavalla tarkkuudella Thwaitesin jäätikön elämän ehtoon kohti lopullista sulamista.
Pelkästään Thwaitesin jäät tulevat nostamaan meren pintaa Maapallolla noin puoli metriä. Suomessa Thwaitesin sulaminen tarkoittaisi jääkauden jälkeisen maannousun vaikutusten katoamista ja mahdollisesti merenpinnan nousua Etelä-Suomessa jopa metrillä.
Ongelma ei kuitenkaan rajoitu Thwaitesiin, vaan samalla käytännössä koko Etelämantereen läntinen jääpeite voi alkaa valua kohti merta.
Thwaites on eräänlainen pato tai tulppa, joka toistaiseksi on estänyt Antarktiksen jääpeitteen liikkumisen kohti merta. Kun Thwaites on poissa, jäätiköiden paine alkaa purkautua kohti valtamerta.
Ääriennusteiden toteutuminen tarkoittaisi merenpinnan nousua yli 3 metrillä. Tällä olisi valtavia seurauksia kaikelle luonnolle, joka sijaitsee merien rannikoilla.
Aivan tänään jäätikkö ei romahda ja sula meriin. Tutkijoiden ennusteiden mukaan Thwaitesin jäätikön olemassaolo hiipuu pikku hiljaa noin 300-500 vuodessa. Nopeimmillaankin jäätikkö on poissa vasta 100 vuoden kuluttua.
Antarktiksen valuminen mereen puolestaan on ajankohtaista vasta yli tuhannen vuoden päästä alkavalla ajanjaksolla.
Washingtonin yliopiston ja Nasan yhteistutkimus selvitti ilmakuvista Thwaitesin nykytilaa ja historiaa noin kymmenen vuoden ajalta. Jäätikkö on pienentynyt selvästi ja siitä on jo irronnut paloja.
Tutkijoiden tietokonesimulaatioissa ei kyetty luomaan skenaariota, jossa Thwaitesin jäätikön katoaminen olisi voitu välttää. Oli vain eritahtisia versioita jäätikön kuolemasta.
Lämmin meri lämmittää
Maapallon napa-alueiden jääpeitteet ovat pienenemässä. Jäätiköiden sulamisen taustalla on ilmastonmuutos, joka on johtanut ilman ja merien lämpenemiseen.
Jäätiköiden kohdalla ongelma ei ole niinkään maapallon pitkäaikaisten lämpötilojen nousu ilmassa, vaan lämmön sitoutuminen meriin.
Jäätiköt eivät nimittäin sula pinnalta, vaan pohjasta. Lämmin merivesi huuhtoo jäämassaa pohjan tuntumasta, jolloin jää sulaa altapäin. Samalla sula jäätikkö irtoaa peruskalliosta, minkä johdosta jäämassat lähtevät liikkeelle.
Lopulta lämmin vesi syö jäätikön pohja niin pitkälle, että jääkappaleen rakenne ei enää kestä. Nokka romahtaa veteen, mikä edistää veden virtausta pohjassa jäätikön alle entisestään.
Aiemmin, kylmemmän ilman- ja vedenalan vallitessa, jäätiköt ovat uusiutuneet pikkuhiljaa tai samaan tahtiin kuin mitä sulaminen ja liike on syönyt jään massaa. Merien ja ilman lämpeneminen on kuitenkin pysäyttänyt jäätiköiden uusiutumisen käytännössä kaikkialta napaseuduilta.
Suomessa jopa metri
Ilmasto- ja meritutkijat ovat huolissaan Thwaitesista siksi, että se ei suinkaan ole ainoa jäätikkö, joka on sulamassa meriin. Merennousun ennusteet on päivitettävä Thwaitesia tutkineen Eric Rignotin mukaan aiemmasta.
Tällä hetkellä ennusteet kertovat merenpinnan nousevan seuraavan 80 vuoden aikana vähintään 20 senttiä. Korkeimmat ennusteet ovat yli metrissä. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana meret ovat nousseet noin 7 milliä vuodessa. Nämä siis ilman Thwaitesin tuomia ekstrasenttejä.
Merennousulla olisi valtavat vaikutukset luonnon lisäksi ihmisasutuksiin. Neljän metrin merenpinnan nousun myötä esimerkiksi valtaosa Lontoon Thames-joen rantamaista jäisi veden alle.
Meri ottaisi Hollannissa takaisin noin puolet koko maan nykyisestä pinta-alasta.
Suomessa merenpinnan on ennustettu nousevan muutamiakymmeniä senttejä vuosisadan loppuun mennessä. Suomessa nousua tasoittaa maanpinnan nousu, kun maankuori palautuu jääkauden aikana Pohjoismaiden päällä olleen jäätikön painosta.
Helsingin kohdalla ennusteet vaihtelevat muutaman sentin ja metrin merennousun välillä.
Pohjoisemmassa Suomessa, kuten Vaasassa, maannousun vauhti ylittää merenpinnan nousun. Ilmatieteen laitoksen ennusteiden mukaan Vaasassa merenpinta laskisi maannousun myötä jotain kymmenen sentin ja metrin välillä.
Jos Thwaitesin pahin skenaario metrin noususta toteutuisi, Helsingissä meri nousisi 1-2 metriä ja Vaasassa meri pysyisi nykyisellä tasollaan.
Helsingin kohdalla puolentoista metrin merennousu tarkoittaisi esimerkiksi Ruoholahden ja Jätkäsaaren alueiden muuttumista erittäin tulvavaarallisiksi paikoiksi. Nykyisellään alueet ovat noin 2-3 metriä merenpinnan yläpuolella.
Tämän jutun lähteinä on käytetty Ilmatieteen laitosta, Washingtonin yliopiston tutkimusta, Geophysical Research Letters -julkaisua, Nasaa, Voxia ja Antarctic Glasiers –verkkosivustoa.
