Valtioneuvoston finanssineuvos Jarmo Kilpelä arvostelee, että työoikeuteen erikoistunut lakimies Valtteri Aaltonen (sd.) vetää mutkia suoriksi kirjoittaessaan, että pääministeri siirtää itselleen Valtion kehitysyhtiön Vake Oy:n kautta. Kilpelä korostaa, että päätökset Vaken rahankäytöstä tekee valtioneuvosto, ei pääministeri yksin.

Pääministeri johtaa valtioneuvoston toimintaa, mutta valtioneuvostoon kuuluvat muutkin ministerit.

Aaltonen kirjoitti eilen keskiviikkona Puheenvuoron blogissaan valtion omistajaohjauksen uuden organisoinnin seurauksena hallituksen lanseeraamaa suunnitelmaa uudesta valtion sijoitusyhtiöstä Valtion kehitysyhtiö Vake Oy:stä. Eduskunta hyväksyi lakiesityksen juuri ennen joulua.

Aaltolan mukaan on ilmeistä, että ne yhtiöosuudet, jotka Vakeen siirretään, siirretään myymistä varten.

Finanssineuvos Kilpelä, pitääkö paikkansa, että Vakeen siirrettävät yhtiöt on tarkoitus myydä?

–Niissä on eduskuntavaltuudet, kuten on monessa muussakin yhtiössä, on olemassa. Silloin kun meillä on eduskuntavaltuudet, me toimimme hyvin rationaalisesti eli ei meillä mitään myyntilistaa ole. Ei niiden siirto sinne tarkoita, että ne olisi myytävissä heti. Tai myytävissähän ne ovat kun eduskuntavaltuudet on olemassa, mutta ei se mitään myyntilistaa edusta, Kilpelä vastaa Uudelle Suomelle.

Miksi Vake on sitten ylipäätään perustettu?

–Tässä on nimenomaan se, että saadaan tase parempaan käyttöön ja pääomat kiertämään, eli se tarkoittaa sitä, että kun täällä kehitysyhtiön omistamissa yhtiöissä tuloutuu osinkotuloja, mahdollisesti niihin liittyvää myyntituloa, niin ne eivät mene suoraan valtion pohjattomaan kassaan. Niillä varoilla pystytään luomaan jotain uutta yritystoimintaa esimerkiksi, ja kehittämään näitä yhtiöitä, jotka ovat tämän Vaken alapuolella, Kilpelä kertoo.

Aaltonen kirjoitti blogissaan, että kyseessä on pääministerille tehtävä oma budjetti ohi eduskunnan budjettivallan.

–Kun siis Vakeen siirretään selkeästi likvidoitavaksi tarkoitettua omaisuutta, ja sen varojen sijoittamisesta päättää pääministeri ja valtioneuvosto, on tätä kautta luotu pääministerille oma budjetti ohi eduskunnan budjettivallan. Alkuvaiheessa tämän budjetin koko on 2,4 miljardia. Ei siis ihan kahvirahoja, hän kirjoitti

Onko todellakin niin, että se on pääministerin oma budjetti, ja voidaan ohi eduskunnan päättää mitä niillä tehdään?

–Eihän eduskunta siitä päätä nytkään, mitä yhtiöissä tuloutuvilla rahoilla tehdään, vaan ne tulevat niin, että menevät johonkin käyttöön, mutta niitä ei ole niin sanotusti korvamerkitty. Tässä [uudessa järjestelmässä] voidaan pysäyttää varoja niin, että voidaan luoda niillä varoilla jotain uutta, mutta se mitä budjettivaltaan tulee niin edelleen tästä kehitysyhtiöön tuloutuvista osinkotuloista ja myyntituloista päättää valtioneuvosto antaessaan talousarvion, että mitä niistä tuloutetaan valtiolle, Kilpelä vastaa.

–Eli ei tässä mitään uutta budjettivaltaa olla luomassa. Kyllä kehitysyhtiöön tulevat tuloutukset ovat yhtä lailla hallituksen talousarvion tuloarvioiden alaisia eli niistä päättää valtioneuvosto ihan niin kuin päättää nytkin, ja antaa eduskunnalle talousarvion, josta talousarviosta lopullisesti päättää eduskunta. Niinhän se oli Solidiuminkin osalta, että sieltä tuloutuvia varoja, niistä päätetään erikseen mitä niistä otetaan valtiontalousarvioon tuloutuksina, hän lisää.

Miksi uudistus tehdään, jos mikään ei oikein muutu?

–Muuttuu nimenomaan siinä mielessä, että ei ole niin helppoa, että jos meille tulee jostain yhtiöstä myyntituloa valtiolle, et pysty sitä ilman nykysysteemiä ilman tätä kehitysyhtiötä ei pysty varaamaan tavallaan johonkin tiettyyn tarkoitukseen,

Hänen mielestään Aaltonen vetää mutkia suoriksi kirjoittaessaan, että ”pääministerille on luotu oma budjetti ohi eduskunnan budjettivallan”. Hän kertoo lukeneensa Aaltosen blogin, mutta muuta oikaistavaa hän ei siitä löydä.

–Ei siinä muuta silmiinpistävää ole, mutta tuossa asiassa hän vetää mutkia suoriksi, että pääministerillä olisi oma budjetti olemassa. Siitä ei ole kysymys, Kilpelä sanoo.

Aaltonen kuvailee Vakea ”ylimääräiseksi väliportaaksi”. Hän ihmettelee, miksi tällainen väliporras tarvitaan, jos kaikki todellinen päätösvalta on siellä missä se nytkin on. Syyksi hän epäilee sitä, että Vakesta myytyjen yhtiöiden myyntitulot ja osingot jäävät Vakeen.

Miksi ylimääräinen väliporras tarvitaan?

–Jos ei meillä olisi tätä kehitysyhtiötä, ja päättäisimme, että valtio perustaa jonkun yhtiön jotain tarkoitusta varten, niin se ei käy sillä tavalla valtioneuvoston päätöksellä, vaan silloin jos siihen joudutaan laittamaan vähänkään suurempia määriä rahoja, ne määrärahat tällaiseen asiaan pitää hakea eduskunnalta, ja se on pitkä prosessi, Kilpelä vastaa.

–Tässä pystytään tekemään sellainen ketterä järjestelmä, jossa valtioneuvosto tekee ne päätökset, mutta määrärahat, sikäli kun osinkotuloja ja myyntituloja tulee, niitä pystytään tähän kehitysyhtiöön jättämään tarvittava määrä, ja valtioneuvosto tekee päätöksen mihin niitä rahoja käytetään. Osittain niitä tullaan tulouttamaan valtion talousarvion kautta. Mutta siinä pystytään pysäyttämään tarpeellinen määrä ilman tällaista suurta byrokratiaa, mikä on olemassa kuitenkin, kun eduskunnasta joudutaan hakemaan määrärahat erilaisiin tarkoituksiin. Silloin siinä joustavuus ja ketteryys häipyvät nykymallissa, jos joudutaan hakemaan näin ne määrärahat, hän selvittää.

Onko Aaltonen silloin oikeassa siinä, että tässä on tarkoitus ohittaa eduskunnan valtaa, jotta voidaan valtioneuvostossa päättää?

–Ei siinä sitä valtaa ohiteta. Kyllä nämä ihan avoimesti eduskunnan kanssa ja talousarviokeskusteluissa käydään, ei siinä mitään eduskuntaa kyllä ohiteta, Kilpelä vastaa.

Äsken kuitenkin kuvailitte, miten hankalaa on, jos pitää eduskunnalta hakea rahaa, ja halutaan ketterämpää järjestelmää?

–Lähinnä se on sitä, että se on hyvin byrokraattista tai aikaa vievää, koska meille annetaan vain vuosittain talousarvio, jossa haetaan määrärahoja, voidaan hakea lisätalousarviossa määrärahoja, mutta niitä talousarvioitahan ei anneta perinteisesti kuin kaksi vuodessa, Kilpelä sanoo.

Onko nyt jo suunnitteilla, mitä uusia yhtiöitä valtioneuvoston taholta oltaisiin perustamassa näillä rahoilla, jotka myytävistä yhtiöistä Vakeen tulee?

–Ei ole vielä, Kilpelä kertoo.

Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri on nykyisin pääministeri. Uusi Suomi on yrittänyt tavoittaa pääministeri Juha Sipilää (kesk.) kommentoimaan asiaa, mutta häntä ei ole toistaiseksi tavoitettu.