Valtion kustannukset koronakriisistä tulevat kasvamaan jo pelkästään perjantain paketin seurauksena, sanoo valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk).

”Me tiedämme, että sosiaaliturvan muutoksista, kuten yrittäjien työttömyysturvasta ja omavastuupäivien poistoista, tulee vielä kustannuksia. Sosiaaliturvan menoja ei ole budjetoitu 400 miljoonan lisäbudjettiin”, Kulmuni kertoo Kauppalehdelle.

Perjantaina hallitus julkaisi tukipaketin, joka sisältää tukea sekä yrityksille että lomautettaville tai irtisanottaville työntekijöille.

Samalla hallitus ilmoitti 400 miljoonan euron lisätalousarviosta, joka Kulmunin mukaan kattaa terveydenhuollon menoja ja yritysten erityisrahoitukseen liittyviä menoja.

Lue lisää:

Kulmunin mukaan on vaikea vielä arvioida, kuinka suureksi valtion lasku koronasta kasvaa.

”Tämä on poikkeuksellinen tilanne emmekä tiedä, kuinka kauan kriisi kestää. Ei voi tietää, mitä huominen tuo tullessaan.”

Hallitus ilmoitti, että myös kuntataloutta tuetaan ja pääministeri Sanna Marin (sd) vetosi kuntiin, etteivät nämä irtisano eivätkä lomauta.

Valtiovarainministerin mielestä hallitus voisi tukea kuntia vaikuttamalla kuntien verokertymiin.

”Kun talous menee alaspäin ja yritysten verotus osittain myös lykkääntyy verojen maksujärjestelyjen myötä, kuntien verokertymät laskevat. Verokertymän lykkäys on tarkoitus kompensoida kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta.”

”Kuntatalouden kokonaisuutta käsitellään kehysriihen yhteydessä, kun kokonaiskuva taloudesta on parempi.”

Suomi voisi saada EKP:sta 15 miljardia

Valtiovarainministeri muistuttaa, että Suomen hallituksen ilmoittamien toimien lisäksi EKP ilmoitti 750 miljardin euron velkakirjaostoista.

”Suomen osuus siitä voisi olla 15 miljardia euroa.”

EKP:n paketti kattaa niin yritysten kuin valtioiden velkakirjojen ostot. Kulmunin mukaan keskustelua ei ole käyty, miten 15 miljardia euroa voisi Suomessa jakautua yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Summa on siis laskennallinen eikä välttämättä lopullinen.

Hallitus päätti yritysten tukemiseksi käyttää pääosin luottoja ja esimerkiksi valtiolle tilitettävien maksujen myöhentämistä sen sijaan, että olisi esimerkiksi peruttu verot ja muiden maksujen maksu kolmeksi kuukaudeksi.

Kulmuni korostaa, että tukimuodot valittiin niin nopeuden perusteella.

”Aika on rahaa. Kaikista tärkeintä oli saada nopeasti toimia liikkeelle ja nämä [luototus]mekanismit ovat meillä valmiina. Tämänkaltaiset toimet ovat nopeimpia. Valtio takaa ja pankit jakaa.”

Kulmunin mukaan huhtikuun kehysriihessä on kuitenkin rakennettava polku normaaliin tilanteeseen.

”On selvää, että ongelmat, mitkä Suomella oli ennen kriisiä, eivät ole kadonneet mihinkään. Kriisin jälkeen paine toimia on hirmuinen.”

Kulmuni ei innostu eurobondeista

Elvytyskeskustelut käyvät kuumana ympäri maailmaa ja esimerkiksi Yhdysvalloissa keskustellaan vakavasti siitä, että valtio antaisi rahaa suoraan kansalaisille, mitä jotkut helikopterirahaksikin kutsuvat. Voisiko Suomi harkita samaa?

”Suomessahan on erittäin hyvä sosiaaliturvajärjestelmä. Suomen kaltaisen maan etu on, että meillä on automaattiset vakauttajat. Niissä maissa, joissa helikopterirahaa kokeillaan, ei ole sosiaaliturvaa.”

(Juttu jatkuu kuvan alla.)

20.03.2020 Helsinki. Valtiovarainministeri Katri Kulmuni työhuoneessaan valtioneuvoston linnassa.Kuva: JOEL MAISALMI

EU-tasolla keskustellaan taas eurobondeista eli euromaiden yhteisesti liikkeelle laskemista ja takaamista velkakirjoista. Ne ovat olleet pöytälaatikossa eurokriisistä saakka ja nyt otettu takaisin keskusteluun. Muun muassa Italia on ehdottanut näitä ja Ranska on puhunut yhteisistä koronabondeista.

Kulmuni suhtautuu kuitenkin varauksella eurobondeihin.

”Tämä kriisi on hyvin poikkeuksellinen ja maat tekevät toimiaan. Ei voi kuitenkaan olla niin, että tämän kriisin varjolla sysätään tiettyjä ongelmia yhteisvastuun piiriin. Perusperiaatteen pitää olla, että jokainen maa vastaa omasta talouspolitiikastaan.”

EU-tasolla uudessa puntarissa ovat myös EU:n budjettisäännöt. Kasvu- ja vakaussopimuksen mukaisesti EU:ssa on sovittu, että valtionvelka ei saa ylittää 60 prosenttia bruttokansantuotteesta ja vuosittainen budjettialijäämä kolmea prosenttia.

Euroopan komissio katsoo kuitenkin läpi sormien sääntöjen rikkomista, kun hallitukset elvyttävät koronakriisissä. Jo aiemmin komissio ehdotti, että jäykiksi kritisoituja sääntöjä pitäisi osittain muuttaa.

Kulmunin mukaan on oikein, että kriisissä joustetaan ja tehdään poikkeuksellisia toimia.

”Kun kriisistä selvitään, varmasti käydään keskustelua siitä, kuinka sääntöjä voidaan yksinkertaistaa.”

Lue seuraavaksi: