Valtiovarainministeriö haluaa tukkia ikääntyneiden eläkeputken sekä muut mahdollisuudet siirtyä ennen aikaisesti eläkkeelle.

Valtiovarainministeriön virkamiestyöryhmä esitteli perjantaina keinot lisätä työpaikkoja 60 000:lla. Hallitus on sitoutunut tähän tavoitteeseen omassa ohjelmassaan.

Keskeisin keino lisätä työllisyyttä olisi valtiovarainministeriön mukaan puuttua juuri eläköitymiseen.

Verrattuna muihin Pohjoismaihin ja erityisesti Ruotsiin, juuri ikääntyneiden työllisyydessä on suurimmat erot, peräti 16 prosenttiyksikköä Ruotsin eduksi.

Suomessa poistettiin työttömyyseläke, mutta samalla ihmisiä siirrettiin työttömyysturvan lisäpäiville odottamaan eläkkeelle pääsyä.

Vuoden alusta ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäivien eli eläkeputken alaikärajaa nostettiin vuodella 62 vuoteen vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä henkilöillä.

Erityisasiantuntija Jukka Mattilan mukaan varhaiseläkejärjestelmien lopettaminen ei ole ratkaissut Suomessa ikääntyneiden työllistymisongelmaa, vaan ongelma on siirretty järjestelmästä toiseen.

Jos työllisyyttä halutaan nostaa, koko eläkeputki pitäisi VM:n mukaan poistaa.

Lyhyeltä työhistorialta ei pitkää ansioturvaa

VM rukkaisi myös ansiosidonnaista työttömyysturvajärjestelmää. Nykyisin työttömyysturvan ehdot mahdollistavat lyhyelläkin työhistorialla pääsyyn 300 päivän ansioturvan piiriin.

VM porrastaisi järjestelmää niin, että se huomioisi työhistorian nykyistä paremmin. Aivan lyhyellä työhistoriallisella täyspitkälle ansioturvalle ei voisi päästä.

Nykyisin ansioturvalle pääsee, jos on tehnyt 26 viikkoa töitä 28 kuukauden aikana. Koronan takia työssäoloehtoa on helpotettu väliaikaisesti niin, että 13 viikon työskentely riittää ansioturvan saantiin.

VM:n mukaan tulorekisteri mahdollistaisi myös sen, että ansioturva määräytyisi suoraan 28 kuukauden keskiansion perusteella.

Aikuisopiskelusta lainapainotteinen

Ministeriö puuttuisi myös aikuisiän opiskeluihin. VM:n mukaan tutkimustieto osoittaa, että opintovapaalta tulleet työllistyvät verrokkeja heikommin.

Mattila lopettaisi aikuiskoulutustuen tai muuttaisi opinnot lainapainotteiseksi. Myös mahdollisuutta opiskella työttömyysturvalla Mattila tiukentaisi.

Nykyisin irtisanottu ei voi automaattisesti opiskella uutta ammattia työttömyysturvalla, vaan päätös on TE-toimiston. Laki edellyttää vahvaa työllisyysperusteista perustetta työttömyysturvalla opiskelulle.

Mattilan mukaan VM ei halua lopettaa tai kieltää työttömiltä opiskelua, mutta saada se vielä nykyistä vahvempaan ohjaukseen.

Hallitus sitoutunut työllisyyden nostoon

Hallitus sitoutui julkisen talouden suunnitelmassaan huhtikuussa, että se esittelee syksyn budjettiriihessä keinot 30 000 päätösperäisen työpaikan synnyttämiseksi.

Hallitusohjelman mukaan hallituskauden lopulla tällaisia uusia työpaikkoja pitäisi olla kaikkiaan 60 000.

Hallituksen on määrä linjata myös toimet, joilla julkisen talouden kestävyyttä vahvistetaan hallituskaudella.

Tähänkin se sitoutui julkisen talouden suunnitelmassa huhtikuussa, eikä poikkeusolojen katsota vaikuttaneen näihin tavoitteisiin.

VM laskee, että ikääntyneisiin kohdistetuilla toimilla tulisi 30 000 uutta työllistä ja ansioturvan muutoksella 25 000 ja opintotuen muutoksilla 5000 työllistä.