Erilaisia yritystietopalveluja ja -rekisterejä kauppaavien yritysten harhaanjohtava mainonta on yhä suomalaisten pienyritysten riesa. Yrityksiä edustavan Suomen yrittäjien lakineuvontaan aiheesta tulee yhteydenottoja päivittäin.

Suomen yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikön Janne Makkulan mukaan harhaanjohtava markkinointi on toiseksi yleisin yhteydenottojen aihe työelämään liittyvien kysymysten jälkeen.

– Meille tulee 55 000 juridista neuvontapuhelua vuodessa, ja työelämäkysymyksiä niistä on reilu kolmasosa. Harhaanjohtava markkinointi on heti toiseksi yleisin, eli puhutaan varmasti 10 000–20 000 yhteydenotosta vuositasolla, Makkula sanoo Uudelle Suomelle.

Makkulan mukaan ilmoituksissa vilahtelevat samat toiminimet. Toistuvasti esillä ovat Makkulan mukaan esimerkiksi Suomen 118 ja Suomen Yritysrekisteri -nimiset yritykset.

Molemmat yritykset ovat Endora-nimisen yrityksen aputoiminimiä. Yritysrekisterissä Endora Oy:llä on yhteensä yli 30 aputoiminimeä.

– Se (Endora) on tullut tutuksi vuosien varrella yrittäjien yhteydenottojen perusteella, Makkula sanoo.

Endoran johdosta ei vastattu Uuden Suomen soittopyyntöön.

Makkulan mukaan syy useisiin aputoiminimiin on se, että kun yhden nimen maine menee, käyttöön voidaan ottaa toinen.

Makkulan mukaan yritysten myymistä rekistereistä ja hakemistoista ei ole kenellekään hyötyä ”tuon taivaallista”, vaan niitä kauppaavien yritysten toiminta perustuu harhaanjohtamiseen. Usein rahastuskeinona on katteettomien laskujen lähettäminen palveluista, joita ei ole tilattu.

Aiemmin toistuvasti esillä oli yritystietopalveluita tarjonnut Directa, joka ei kuitenkaan enää ole aktiivinen. Yle kertoi viime viikolla hovioikeuden tuominneen Directan toimitusjohtajan viiden kuukauden ehdolliseen vankeuteen markkinointirikoksesta.

Kuluttaja- ja kilpailuvirastolle Suomen Yritysrekisteristä on tullut 101 ja Suomen 118:sta 80 yhteydenottoa. Yrittäjiin kohdistuva markkinointi ei kuitenkaan kuulu Kuluttajaviraston toimivaltaan.

Makkulan mukaan harhaanjohtava markkinointi suunnataankin yrittäjille juuri siksi, että kuluttajilla on suojanaan oma virasto, Makkula sanoo.

Makkulan mukaan lainsäädännössä ei ole mekanismia, jonka avulla yrittäjät voisivat samalla tavalla suojautua harhaanjohtavalta markkinoinnilta. Ongelmana on Makkulan mukaan myös se, että esimerkiksi poliisi käsittelee tapauksia yksitellen, ja kokonaisuuden laajuus jää piiloon.

– Jos yrittäjä tekee rikosilmoituksen poliisille, monesti se käsitellään sopimusoikeudellisena riitana, jossa tahoilla on eri näkemys siitä, onko sopimus syntynyt vai ei. Ei nähdä kokonaisuutta eli sitä, että kyse on järjestelmällisestä harhaanjohtamisesta, Makkula sanoo.

Jos yritykseltä saa laskun, vaikka ei ole tilannut palvelua, se pitää Makkulan mukaan reklamoida sähköpostilla ja jättää maksamatta.

Puhelimella ei kannata yrittää ottaa yhteyttä. Usein toimivaa numeroa ei löydy.

– Sellaistakin on, että puhelinnumero, joka ehkä annetaan, on maksullinen. Sitten asiaa käydään läpi puhelimessa, ja se näkyy sitten puhelinlaskussa, Makkula sanoo.

Ongelma on kuitenkin se, että yrittäjät eivät uskalla jättää laskua maksamatta, sillä he pelkäävät perintää ja luottotietojen menetystä.