EU:n ja Kanadan välisestä CETA-sopimuksesta on tulossa sekasopimus eli siitä äänestetään EU:n jäsenmaiden kansallisissa parlamenteissa, Europarlamentaarikko Hannu Takkula (kesk.) kertoo.

–Sekasopimus voi hidastaa prosessia vuosikausiksi, sillä yksittäinen jäsenmaa tai jopa jäsenmaan yksi alueellinen parlamentti voi kaataa koko sopimuksen. Tämä olisi isku Euroopan unionin sisämarkkinoille ja talouskasvulle, Takkula kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.

Takkulan mukaan CETA-sopimuksen ratifiointiin menee ”useita vuosia”, koska se käsitellään sekasopimuksena.

–Korean sopimuksen voimaantulo kesti lähes viisi vuotta Italian parlamentin venyttäessä hyväksymisprosessia. Näin ei saa käydä EU:n ja Kanadan välisen vapaakauppasopimuksen kohdalla, sillä jo neljänkin vuoden kuluttua sopimuksen sisältö voi olla kaupankäynnin osalta osin vanhentunutta. Mahdollista on sopimuksen osittainen soveltaminen lopulliseen ratifiointiin saakka, Takkula kirjoittaa.

Europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.) sanoi eilen Uuden Suomen haastattelussa, että on kyseenalaista, jos sopimusta aletaan soveltaa väliaikaisesti ennen kuin se on ratifioitu.

–Ne sitoomukset, mitkä sillä väliaikaisella soveltamisella on, voivat ulottua parinkymmenen vuoden päähän. Ainakin mun ryhmä vastustaa ankarasti sitä, että sitä sopimusta ruvettaisiin väliaikaisesti soveltamaan ennen kuin ratifiointiprosessi on mennyt täysin loppuun, Hautala sanoi.

Hautala arvosteli myös CETA-sopimuksen riitojen ratkaisumenettelyä, koska siinä ulkoistetaan tuomiovaltaa pois EU:sta.

Vuodesta 2009 lähtien neuvotellussa CETA:ssa riitojen ratkaisu perusuu välimiesoikeuksiin, jotka ovat herättäneet arvostelua Euroopan parlamentissa. Myös Yhdysvaltojen kanssa neuvoteltavassa TTIP-vapaakauppasopimuksessa riitojen ratkaisuun käytettävää välimiesoikeutta on arvosteltu Suomessa laajasti.

Takkula pitää CETA-sopimusta Suomen kannalta hyvänä.

– Suomen kaltaiselle pienelle ja globaalista kysynnästä riippuvaiselle maalle vapaakauppa ei ole uhkatekijä, vaan mahdollisuus, Takkula kirjoittaa.