Suomen kuuden suurimman kaupungin muodostama yhteenliittymä hylkäisi poliitikkojen ajatukset maakuntamallista ja uudistaisi sosiaali- ja terveyspalvelut kuntapohjaisesti.

Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren johtama suurten kaupunkien koalitio tiedotti näkemyksestään tiistaina. Niiden mukaan ”tarvitaan yksinkertainen ratkaisu, joka pohjaa jo tehtyyn työhön ja tukee sitä ja on toteutettavissa monimutkaista ja monialaista maakuntamallia helpommin ja nopeammin”.

”Keskittymällä sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja kehittämällä kuntapohjaista järjestelmäämme vaiheittain uudistamisen riskit pienenevät, mutta jo yhden hallituskauden aikana voidaan edetä ripeästi kohti valtakunnallisesti tärkeitä tavoitteita”, Helsinki, Espoo, Oulu, Tampere, Turku ja Vantaa uskovat.

”Koko julkista palvelujärjestelmää, ja sen hyvin toimivia osia ei ole syytä remontoida, vaan keskittää tulevalla hallituskaudella kaikki voimavarat todellisten ongelmien ratkaisemiseen. Lähtökohtina [on] oltava alueelliset ja paikalliset tarpeet, vaiheittaisuus sekä kuntapohjaisuus.”

LUE MYÖS: Professorin jäätävä sote-paperi paljastui: Sipilän hallitus ”uppiniskainen” – ”Jokaisen luvattava, ettei koskaan ryhdy tällaiseen”

Kaupunkikuusikon mukaan sote-palveluiden uudistusta on toistaiseksi pyritty tekemään liian hallintolähtöisesti.

”Sosiaali- ja terveyspalveluja tulee rakentaa asukkaiden, ei hallinnon tarpeisiin.”

Kaupunkiryhmän mukaan nykyisen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän keskeisiä ongelmia ovat ongelmat palveluihin pääsyssä sekä erityisesti pienimpien kuntien taloudellinen kantokyky ja liian pieni väestöpohja. Tämän vuoksi palveluiden järjestämisvastuuta täytyy koota ”suurempiin kokonaisuuksiin”, kaupungit katsovat, mutta ”hallitusti” eikä välttämättä maakunnittain.

Kuusikon mukaan useilla alueilla on jo koottu tai lähdetty kokoamaan järjestämisvastuuta suurempiin yksiköihin, esimerkiksi kuntayhtymiin.

”Tämä omaehtoinen kehitystyö voi jatkua välittömästi nykylainsäädännön puitteissa, ja sitä kannattaa tukea. Kuuden suurimman kaupungin mukaan tämä edellyttäisi myös ohjaavaa lainsäädäntöä vähimmäisasukasmääristä sekä palveluja koskevien valtakunnallisten velvoitteiden asettamista palvelujen saatavuudelle ja asiakaskokemukselle, laadulle ja vaikuttavuudelle sekä kustannustehokkuudelle. Kehittämisessä tarvitaan lisäksi taloudellisia kannustimia”, ne toteavat.

”Parhaat ja asiakaslähtöiset ratkaisut eivät kuitenkaan edellytä uuden, monimutkaisen ja kaukana asukkaista olevan hallintotason rakentamista, vaan pikemminkin olemassa olevan järjestelmän vaiheittaista kehittämistä.”

Kuusikko ei kommentoi tiedotteessaan tarkemmin palveluiden järjestäjään liittyvää vaatimusta vähimmäisasukasmääristä. Vapaavuori sanoo kuitenkin Ilta-Sanomille, että suurten kaupunkien mallissa vähimmäisasukasmäärän tulisi olla merkittävästi isompi kuin Paras-hankkeessa mainittu 20 000 asukkaan vähimmäismäärä.

Konkreettisena toimena kuusikko vaatii myös sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön yhdistämistä ja tarpeettomien rekisterirajojen poistoa, jotta kaikki tarvittava asiakas- ja potilastieto olisi käytettävissä aina ja kaikilla sitä tarvitsevilla.

Asiakkaiden valinnanvapautta voidaan lisätä esimerkiksi laajentamalla palveluseteleleiden käyttöä, kuusikko katsoo.

Avaus on herättänyt tuoreeltaan kritiikkiä. Lapin liiton maakuntajohtaja Mika Riipi sanoo Ylelle, että kuusikon malli on ympäripyöreä ja ”täysin epätodennäköinen”. Hänen mukaansa kuusikon malli johtaisi Lapissa kuntaliitoksiin tai siihen, että kuntien olisi pakolla luovutettava sote-palvelunsa kuntayhtymien järjestettäväksi.

”Nykyinen, käytössä oleva kuntayhtymämallikaan ei toimi toivotusti, sillä niiden talous on vaikeasti hallittavissa”, Riipi jatkaa.

LUE MYÖS: Ilmiriita sotesta repesi keskustan ja kokoomuksen välille: ”Propagandalla piilotetaan valinnanvapauden ongelma”