Alle 1190 euroa kuukaudessa. Sen verran on tuloja köyhyysrajan alla elävillä suomalaisilla, joita on kertymässä tuhansia lisää hallituksen päätöksillä sosiaalietuuksien leikkauksista. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL vaatii hallitusta perumaan tulonsiirtojen leikkauksia ja maksukorotuksia syksyn budjettiriihessään.

Hallitus päätti keväällä kehysriihessään leikata lähes 30 sosiaaliturvaetuutta kuten vähimmäispäivärahoja, kansaneläkkeitä, asumistukea, lapsilisiä sekä työmarkkinatukea. Leikkaus tuottaa lähes puolet kehysriihessä päätetyistä noin 400 miljoonan euron lisäsäästöistä. Samalla lähes 10 000 suomalaisen tulot laskevat köyhyysrajan alle, laski sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö Soste taannoin.

Eläkkeensaajat muistuttaa, että monet sosiaaliturvaan kuuluvat etuudet laskivat jo tämän vuoden alussa 0,4 prosenttia. Nyt samoja etuja ollaan alentamassa 0,85 prosenttia.

– Hallituksen tekemät linjaukset kasvattavat toteutuessaan tuloeroja maassamme. Etuuksien lisäleikkauksen seurauksena köyhyysrajalla elävien määrä tulee kasvamaan ja tuon rajan alle on putoamassa lähes 10 000 ihmistä. Tämä johtaa vääjäämättä maallemme häpeällisten leipäjonojen pitenemiseen, toteaa Eläkkeensaajien Keskusliiton toiminnanjohtaja Timo Kokko järjestön tiedotteessa.

Kokko sanoo Uudelle Suomelle, että EKL ymmärtää myös talouden tilan ja säästöjen tarpeen.

– Mutta niitä päätöksiä tehtäessä pitäisi ottaa huomioon maamme vähä-ääniset eli köyhimmät ja huonoimmassa asemassa olevat. Sehän on helppoa, että otetaan juustohöylällä 0,85 prosenttia kaikista [sosiaalietuuksista]. Pitäisi miettiä vähän enemmän, että miten niitä säästöjä voitaisiin kohdentaa muihinkin kuin kaikkein huonoimmassa asemassa oleviin ihmisiin, Kokko sanoo.

Köyhyysraja tarkoittaa tässä 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien mediaanitulosta. Yhden hengen talous on köyhyysrajan alla, jos kuukausitulo on alle 1190 euroa. Näin laskettuna köyhyydessä elää noin 700 000 suomalaista.

Timo Kokko kertoo, että yksittäisistä ryhmistä köyhyysrajan alla on eniten eläkeläisiä: kaikkiaan 180 000 henkeä. Erityisesti eläkeläisiin iskevät muiden leikkausten lisäksi terveydenhuollon säästöt kuten asiakasmaksujen ja lääkekorvattavuuksien omavastuuosuuksien nostot.

– Oma lukunsa on hallituksen tavoite lääkekorvauksiin vuonna 2017 kohdistettavasta 134 miljoonaan euron säästöistä. Summa vastaa kymmentä prosenttia Kelan lääkekorvausmenoista ja heikennys kohdistuisi suurelta osin eläkkeensaajiin sekä paljon sairastaviin henkilöihin, EKL toteaa.

EKL:n mukaan hallituksen hyvät toimet kuten takuueläkkeen korotukset vuosille 2017–2018 ”sulavat pois alta aikayksikön”, koska indeksisidonnaisten etuuksien taso on inflaation vuoksi romahtamassa kuudella prosentilla vuoteen 2019 mennessä.

Eläkkeensaajat vaatii tiedotteessaan, että ”hallitus tarkastelisi uudelleen epäoikeudenmukaisimmat ja jo valmiiksi heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin kohdistuvat tulonsiirtojen leikkaukset ja maksujen korotukset”.

Lue myös: Hallitus julkaisi listan – 370 milj. € uusia leikkauksia