Hypon pääekonomistin Juhana Brotheruksen mukaan akuutein kysymys Suomen asuntomarkkinoilla on, miten kasvaneeseen turvapaikanhakijoiden määrään reagoidaan.

-Kokemuksesta tiedetään suurimman osan hakeutuvan lopulta kasvukeskuksiin, etenkin pääkaupunkiseudulle. Valtiolta ja kuntapäättäjiltä vaaditaankin rivakkaa otetta asuntotuotannon lisäämiseksi: muuten asumisen hinta karkaa entisestään, segregaatiokehityksen uhka kasvaa ja kotoutuminen hidastuu, Brotherus varoittaa katsauksessaan.

Tilastokeskuksen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat nousivat elokuussa 0,5 prosenttia heinäkuusta. Hinnat nousivat pääkaupunkiseudulla 1,8 prosenttia ja laskivat muualla Suomessa 0,8 prosenttia. Edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta hinnat pysyivät ennallaan pääkaupunkiseudulla ja laskivat muualla maassa 0,9 prosenttia.

Brotherus sanoo, että kehitys asuntomarkkinoilla on ollut ”vaakalentoa tai pientä hiipumista” parin viime vuoden ajan.

-Asuntomarkkinat eivät pääse kasvuun ennen taloustilanteen toipumista. Työllisyys-, ostovoima- ja luottamuskehitys painavat lukemia nyt ja lähikuukausina. Toisaalta riittämätön uudistuotanto kasvukeskuksissa, matala korkotaso ja pankkien tiukentunut hintakilpailu estävät suuremman laskun ilman uusia iskuja kansantaloudelle, hän listaa.

Brothers ennakoi asuntojen hintojen laskevan myös tänä vuonna.

-Asuntomarkkinat pysyvät ristipaineessa lähivuosina. Hinnat laskevat vajaan prosentin viime vuoden tapaan myös vuonna 2015. Kuluttajien asunnonostoaikeissa on nähty toipumista viime kuukausina, mutta taso on yhä vaisu.

Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja Antti Asteljoki puolestaan näkee asuntomarkkinoilla selvää piristymistä. Hän viittaa tilastoihin kauppamääristä.

-Erityisesti vanhojen asuntojen kauppamäärät kasvoivat ja elokuussa kasvua oli jopa 10 prosenttia viime vuoden elokuuhun verrattuna, mikä tarkoittaa sitä, että vanhoja asuntoja myytiin elokuussa lähes 500 kappaletta enemmän kuin samaan aikaan viime vuonna. Vanhojen asuntojen kohdalla markkina on viime vuoteen verrattuna kasvanut jo seitsemän kuukautta putkeen. Tämä on tärkeä huomio, sillä kyse ei enää ole yhden tai kahden kuukauden onnistumisesta, vaan jatkuvasta piristymisestä, Asteljoki sanoo omassa katsauksessaan.

Hän arvioi, että jatkuvaa, pitkäkestoista asuntokauppamäärien kasvua voidaan pitää merkkinä siitä, että asuntokaupassa ollut patouma alkaa vähitellen purkautua.

-Olemme ennenkin puhuneet asuntokaupan padon tihkumisesta, ja nyt todisteet ennusteelle vain vahvistuvat, kun asuntokaupalle tyypillistä aaltoliiketta kesän jälkeen ei ole havaittavissa. Aiemmin vilkas asuntokauppa koski pääosin kasvukeskusten yksiöitä ja kaksioita, mutta nyt myös suurten asuntojen kauppa on alkanut taas sujua paremmin.