Suomen valtion menojen osuus bruttokansantuotteesta lähestyy huolestuttavaa rajapyykkiä, kirjoittaa Helsingin yliopiston kansantaloustieteen tutkijatohtori ja konsulttiyhtiö GnS Economicsin toimitusjohtaja Tuomas Malinen Puheenvuoron blogissaan.

EU-komissio varoitti äskettäin Suomea kasvavasta budjettialijäämästä, vaikka budjetti läpäisikin komission tarkistuksen. Malisen mielestä varoitus oli toimenpiteenä lievä: Suomen julkinen sektori on paisumassa Euroopan unionin suurimmaksi suhteessa bruttokansantuotteeseen.

–Arvioitaessa Euroopan Unionin ja OECD-valtioiden menojen osuutta BKT:sta Suomen edellä on Euroopan komission tämänhetkisen arvion mukaan enää kaksi maata: Tanska ja Kreikka, Malinen kirjoittaa.

Hänen tarkastelemiensa komission tilastojen mukaan Suomen valtion menojen osuus bkt:sta on 57,9 prosenttia. Vastaava luku on Tanskassa 58,19 prosenttia, Kreikassa 58,21 prosenttia – ja vertailuna Ruotsissa vain 51,8 prosenttia bkt:sta.

–Ensi vuotta koskevassa ennusteessaan komissio arvioi, että Suomen valtio nousee ykköspaikalle. Suomen julkinen sektori toisin sanoen kasvaisi ensi vuonna [suhteellisesti] suuremmaksi kuin Kreikan! Malinen kirjoittaa.

–Vaikka komission ensi vuoden ennusteeseen liittyy huomattavaa epävarmuutta, siinä muun muassa Kreikan julkisen sektorin oletetaan pienentyvän huomattavasti, on Suomi silti kyseenalaisessa seurassa.

Suomen julkisen sektorin suhteellista osuutta on kasvattanut etenkin bruttokansantuotteen selvä lasku vuodesta 2007. Valtion eläminen yli tulojensa ei Malisen mukaan ole ongelma lyhyissä, muutaman vuoden mittaisissa suhdannetaantumissa, mutta Suomen trendi on huolestuttava.

–Mikäli Suomen valtion menojen kasvu jatkaa vuosien 1999–2013 trendillään ja tulojen kasvu vuosien 2010–2013 (finanssikriisin jälkeisellä) trendillään, olisi Suomen valtion budjettivaje kymmenen vuoden kuluttua noin 61 miljardia euroa! Malinen kirjoittaa.

Hallitus esittelee tämän viikon lopussa rakennepakettiaan, jonka tavoitteena on alijäämän supistaminen.