Kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman vaatii, että kynnys susipoikkeuslupien myöntämiseen pitää Suomessa madaltaa. Lisäksi seuraavalle metsästyskaudelle täytyy hänen mukaansa myöntää enemmän kaatolupia. Keskustan kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä jätti samasta aiheesta kirjallisen kysymyksen eduskunnalle helmikuun lopulla.

Sudet nousivat puheenaiheeksi uudelleen lauantaina, kun Pohjanmaan poliisilaitos tiedotti suden lopettamisesta Jepuan Grändenissä.

–Perheen isä oli ollut lähdössä töihin, kun hän oli yllättäen törmännyt yksinäiseen suteen pihamaalla. Susi oli lähestynyt miestä ja pysähtynyt lopulta noin 1,5 metrin etäisyydelle muristen ja näyttäen hampaitaan. Isä oli paennut paikalta takaisin sisälle asuntoon ja soittanut asiasta poliisille, poliisi kertoi tiedotteessaan.

Susi päätettiin lopettaa, koska se oli poliisin mukaan pyörinyt talojen pihamaalla aktiivisesti ja käyttäytynyt lopulta uhkaavasti ihmistä kohtaan.

Keskiviikkona uutisoitiin lisäksi susilauman tappaneen kaksi koiraa Ruokolahdella.

– Monilla alueilla on koirilla kytkentäpakko ja moniin paikkoihin koiria ei saa tuoda lainkaan. Koira on pidettävä yleisillä alueilla kytkettynä riippumatta siitä, kuinka hyvin omistaja koiransa hallitsee. Koira ei kuitenkaan ole saalistaja, susi sen sijaan on. Meidän ei tarvitse hyväksyä sitä, että susia liikkuu asutusalueiden läheisyydessä, Peter Östman kommentoi Puheenvuoron blogissaan.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreimman arvion mukaan maaliskuussa 2017 Suomen susikanta oli noin 150-180 yksilöä. Susikanta on vahvin Lounais-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa.

Östman pitää tilastoa virheellisenä.

– Susikanta on merkittävästi suurempi. Tämä johtaa toiseen ongelmaan. Myönnettävien kaatolupien määrä jää aivan liian alhaiselle tasolle, jos se perustuu väärään arvioon populaatiosta.

Hän sanoo, että tilanteen ratkaiseminen vaatii kahta asiaa.

– Ensinnäkin, suurempi määrä susia täytyy välittömästi kaataa poikkeusluvalla. Susien pelottelu ja karkottaminen naapurikuntaan ei ratkaise ongelmaa. Toiseksi, seuraavalle metsästyskaudelle täytyy myös myöntää enemmän kaatolupia. Muutoin käsissämme on kahta suurempi ongelma, kun pentuja on keväällä kokonainen katras ja ne alkavat syksyllä etsiä itselleen reviiriä, Östman varoittaa.

Olavi Ala-Nissilä toteaa kirjallisessa kysymyksessään, että kaatolupia on nyt vaikea saada jopa häiriintyneille yksilöille.

– Riistakeskuksen päätöksistä valitetaan nyt nopeasti. Tällainen toimintatapa tekee kannanhoidollisen sudenpyynnin käytännössä mahdottomaksi. Valituksilla voidaan käytännössä estää lähes kaikki pyynti tulevaisuudessa, myönnettiin lupia tai ei, hän sanoi.

Ala-Nissilän mukaan metsästäjien ja susikantaa tutkivien välillä on kuilu, koska kanta-arviointia ei pidetä kyllin läpinäkyvänä ja luotettavana.

–Kannanhoitosuunnitelma kaipaa päivitystä ja luottamusta eri toimijoiden välille. Koko järjestelmään tarvitaan läpinäkyvyyttä. Ministeriön aktiivista roolia tarvitaan tämän luottamuksen luomisessa, sillä susikysymykset koskettavat yhteiskuntaa laajasti.

Pitkällä tähtäimellä tulisi hänen mukaansa pohtia, kuinka Suomi kehittää susipolitiikkaansa.

–Tulisi pohtia, olisiko tarkoituksenmukaista, että Suomessa susi luokiteltaisiin EU:n luontodirektiivin liitteeseen V laajemmin tai jopa koko maan alueella eikä ainoastaan poronhoitoalueella. Myös Baltiassa susi kuuluu luontodirektiivin liitteeseen V. Häirikkösudet ja asutuksen lähelle tulevat sudet aiheuttavat vahinkoa ja turvallisuusongelmia myös muualla kuin poronhoitoalueella.

Tällä hetkellä susi on poronhoitoalueen ulkopuolella Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV määrittämä tiukkaa suojelua edellyttävä laji.