Ylipormestari, kokoomuksen veteraanipoliitikko Raimo Ilaskivi sanoo yhden sanan toistuvan huolestuttavan usein suomalaisissa keskusteluissa.

”Tuki, tuki, tuki. Eniten sitä on vaadittu lisää, harvemmin toivottu karsittavan. Tukea maataloudelle, tukea vuokriin, tukea opintoihin, tukea toimeentulokustannuksiin, tukea lähinnä hyvinvointipalveluja tarjoaville varustamoille, tukea osinkoja voitoista jakavalle teollisuudelle, työttömyystukea, palkkatukea, tukea, tukea ja tukea. Sanat loppuvat mutta ei lopu into eikä luottamus siihen, että tukien avulla luodaan entistä parempi kansalaisia ja elinkeinotoimintaa palveleva hyvinvointiyhteiskunta”, hän ryöpyttää Puheenvuoron blogissaan.

Ilaskiven mukaan keskustelussa unohtuu kuitenkin säännönmukaisesti se, kuka maksaa tuet.

”Suomen verotaso on kansainvälisestikin huolestuttavaan korkea ja varsinkin marginaaliprosentit liikkuvat jo keskituloisille tulonsaajille työnteon halua ja yrittämistä rajaavilla tasoilla. Kuvitelma siitä, että veronkiristyksille olisi edelleen varaa, ovat harhaa. Entä lainanottoon turvautuminen, jota nollakorkojen oloissa mielellään puolletaan? Se saattaa monia houkutella, mutta veli on velka otettaessa, veljenpoika maksettaessa. Kun takaisinmaksun aika koittaa, korkotaso saattaa olla jo paljonkin korkeampi ja elleivät verotulot takaisinmaksuun riitä, vanha halpa velka joudutaan maksamaan uudella, kenties paljonkin korkeamman korkotason lainalla. ”

Hän varoittaa samalla, että kasvaviin budjettialijäämiin turvaavalla maalla tällainen tilanne olisi ”todellinen lainaloukku”.

”Luulisi, että tukikeskustelu olisi ollut jo sinänsä vakava varoitussignaali. Mutta kun ei. Viimeksi julki heitettiin jälleen uusi tukimuoto, yli 55-vuotiaiden muuta korkeampi palkkatuki. Rakennetaanko meille siis nopealla vauhdilla yhteiskuntaa, joka entistä tukevammin seisoo savijaloilla, jotka huonon, sateisen taloussään koittaessa murtuvat”, hän kysyy.

Ilaskivi varoittaa, että kuluvan hallituskauden loppuessa vuonna 2023 valtion velkataso on useita kymmeniä miljardia nykyistä suurempi.

”Kun toisaalla kansantulo polkee paikallaan, on Suomi satavarmasti rikkonut kasvu- ja vakaussopimuksen kriittiset rajat: budjettialijäämä on ylittämässä 3 prosenttia kansantuotteesta ja vastaavasti lainanoton kasvu merkitsee 60 prosentin velkasuhteen ylitystä.”

Hallituksen talouspolitiikkaan kiinnitti viikonloppuna huomiota myös vihreiden entinen puheenjohtaja, nykyisin Gesund Partnersin vanhempana neuvonantajana toimiva Touko Aalto, jonka mielestä mielestä hallituksen päätös lisätä pysyviä menoja yli miljardilla kertoo siitä, että kaikki puolueet haluavat osoittaa pitävänsä vaalilupauksensa.

”Isompi kysymys on, rakentuuko koko hallitusohjelman perusta sellaisille taloudellisille ehdoille, joiden tiedettiin jo kauan ennen vaaleja sulavan kuin lumi kevään tieltä. On hyvä kysyä, mitä tapahtuu demokratialle, jos vaalilupaukset jätetään sen oletuksen varaan, että talous jatkaa kasvuaan ja työllisten ihmisten määrä kasvaa itsestään. Puhumattakaan siitä, että lupauksille ja tavoitteille asetetaan sellaiset ehdot, joiden tiedetään jo ennalta olevan tavoittamattomissa”, Aalto kirjoitti vieraskolumnissaan Talouselämässä.

Lue myös:

Valtiovarainministeriö ennustaa Suomen bruttokansantuotteen kasvavan kuluvana vuonna 1,5 prosenttia ja kasvuvauhdin hidastuvan ensi vuonna yhteen prosenttiin. Ennuste on ensimmäinen, jossa on otettu huomioon uuden Antti Rinteen hallituksen ohjelman vaikutus.

Arvio tarkentui alaspäin aiemmasta kesäkuun ennusteesta, jossa bkt-kasvuksi arvioitiin tälle vuodelle 1,6 prosenttia. Ensi vuotta koskeva ennuste heikkeni 1,2 prosentista yhteen prosenttiin.

Lue lisää: