Kaupan alan kapinallinen, etupäässä armeijatavaraa myyvä Varusteleka, ei saa edelleenkään aloittaa oluen etämyyntiä. Korkein hallinto-oikeus on pitänyt voimassa Hämeenlinnan hallinto-oikeuden tuomion, josta Varusteleka oli valittanut.

Korkein hallinto-oikeus joutui äänestämään tammikuisesta ratkaisustaan, ja Varustelekan toiminnan hyväksymisen kannalla oli kaksi viidestä oikeusneuvoksesta eli tuomarista. Eri mieltä olleet tuomarit katsoivat, että Varustelekan toimintaa ei pitäisi kieltää vain siksi, että toimintatapaa ei ollut erikseen sallittu alkoholilaissa. Laissa ei heidän mukaansa ole pykälää, joka kieltäisi toimintamallin.

Varusteleka oli hakenut aluehallintovirastolta vähittäismyyntilupaa verkkokaupan välityksellä tapahtuvaan, enintään 4,7-prosenttisten alkoholijuomien etämyyntiin. Juomat olisi toimitettu Matkahuollon välityksellä muihin luvallisiin vähittäismyyntipaikkoihin, joista tilaajat olisivat juomansa hakeneet.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto hylkäsi hakemuksen etämyynnistä vuonna 2016. Hylkäämistä puolsi myös hallinto-oikeus.

Hallinto-oikeus huomioi päätöksessään, että alkoholilain mukaan alle 4,7-prosenttisia juomia saa Alkon lisäksi myydä taho, jolle lupaviranomainen on myöntänyt tätä koskevan vähittäismyyntiluvan. Myyntiä saa harjoittaa vain asianmukaisessa myyntipaikassa, jossa ”myynti on järjestetty niin, että tehokas valvonta on mahdollinen”.

Varustelekalla on alkoholin vähittäismyyntilupa, ja sen tilaukset olisi toimitettu lupaviranomaisen hyväksymiin, alkoholilain mukaisiin myyntipaikkoihin.

Lisäksi alkoholilaissa on nimenomaisesti säädetty, että alkoholiyhtiö eli Alko voi myydä alkoholijuomia myös lähettämällä niitä tilaajalle tai ostajalle. Tämä säädös koskee kuitenkin vain Alkon vähittäismyyntiä, kun taas mietojen juomien vähittäismyyntiä koskeva pykälä ”ei sisällä vastaavaa säännöstä alkoholijuomien lähettämisestä tilaajalle tai ostajalle”.

”Koska ainoastaan alkoholiyhtiöllä [Alko] on alkoholilain 13 §:n mukaan oikeus lähettää alkoholijuomia ostajalle tai tilaajalle, aluehallintoviraston on tullut hylätä yhtiön hakemus. Asiassa ei ole merkitystä niillä perusteilla, joita yhtiö on esittänyt alkoholijuomien luovutuksen valvonnasta tai oikeudesta myydä tupakkatuotteita verkkokaupassa”, oikeus toteaa.

”Koska alkoholiyhtiön yksinomaisesta oikeudesta lähettää alkoholijuomia ostajalle tai tilaajalle on säädetty lailla, yhtiön hakemuksen hylkäämisen ei voida katsoa rikkovan perustuslaissa säädettyä elinkeinovapautta.”

Varusteleka vetosi ennakkotapauksena KHO:n aiempaan päätökseen, jossa hakijan oli tarkoitus harjoittaa etämyyntiä ja kuljettaa tilatut juomat suoraan ostajille. Hakemus hylättiin, koska myyntitapahtuma olisi tapahtunut eri paikassa kuin tuotteen luovuttaminen asiakkaalle ja koska laissa mainittu riittävä valvonta ei olisi toteutunut.

Varustelekan tapauksessa valvonta olisi ollut riittävää, sillä jakelu olisi tapahtunut ennestään alkoholia myyvissä toimipisteissä ja myyntiaikoina, eikä pakettia olisi luovutettu alle 18-vuotiaille.

”Tämän lisäksi jo tilausvaiheessa pitäisi vahvalla tunnistautumisella osoittaa, että on oikeutettu ostamaan olutta”, Varusteleka kertoo sivuillaan.

KHO:lle tämä ei riittänyt.

”Siitä, että sanotun [ennakko]päätöksen perusteluissa on mainittu myös riittävän valvonnan tarpeellisuus, ei voi tehdä päätelmää, että alkoholin etämyynti on sallittua muillekin kuin alkoholiyhtiölle”, oikeus toteaa.

Näillä perusteilla KHO piti hylkäävän päätöksen voimassa. Asiasta äänestettiin lukemin 3–2.

Kaksi tuomaria eri mieltä enemmistön kanssa

Varustelekan valitusta ja hakemusta puoltaneet tuomarit totesivat vastalauseessaan seuraavaa:

”Suomen perustuslaissa taattuun elinkeinon harjoittamisen vapauteen kohdistuvista rajoituksista tulee säätää lailla. Tämän vuoksi se seikka, että alkoholilaissa ei ole nimenomaisesti sallittu vähittäismyyntiluvan haltijalle lupahakemuksessa tarkoitettua toimintaa, ei tarkoita sitä, että toimintaa olisi pidettävä lailla kiellettynä.”

Koska alkoholilaissa tai muussakaan lainsäädännössä ei ole säännöstä, joka kieltäisi lupahakemuksessa kuvatun toimintatavan, nämä tuomarit katsoivat, ettei aluehallintovirasto ole voinut hylätä Varustelekan hakemusta.

Tuomarikaksikon mukaan mainitussa ennakkotapauksessa oli lähtökohtana, että alkoholijuoma on luovutettava ostajalle myyntipaikassa, jossa myös tehokas valvonta on mahdollista. Varustelekan tapauksessa juomien luovutus olisi tapahtunut ”vähittäismyyntiluvan omaavassa myyntipaikassa, jossa alkoholilaissa tarkoitettu tehokas valvonta olisi ollut mahdollista”, oikeusneuvos totesi.

KHO:n ratkaisusta kertoo blogissaan sääntelyn purkamista ajavan Libera-ajatushautomon toiminnanjohtaja, eduskuntavaaliehdokas Mikko Kiesiläinen (vihr).

”Korkeimman hallinto-oikeuden päätös kieltää oluen etämyynti ei perustu lakiin ja rikkoo perustuslaissa säädettyä elinkeinovapautta”, hän kirjoittaa.

Varusteleka itse ihmettelee oikeuden ratkaisua sivuillaan. Yhtiö huomauttaa, että sen esittämä toimintamalli ei olisi varsinaisesti helpottanut alkoholin saatavuutta – se olisi vain laajentanut pienten, jo alkoholia myyneiden kauppojen olutvalikoimaa.

”Missään vaiheessa viranomaisten virallisissa papereissa ei ole huomioitu sitä, ettei meidän ehdottama toiminta millään tapaa helpottaisi tai lisäisi alkoholin ongelmakulutusta Suomessa. Oluen ostaminen Varustelekan verkkokaupasta olisi hankalampaa ja kalliimpaa kuin siitä samasta ruokakaupasta, josta se paketti pitää kuitenkin hakea. Kysymys on ainoastaan valikoiman koosta”, yhtiö toteaa.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on lopullinen eikä siitä voi valittaa muulle tuomioistuimelle.