Hallituspuolue vasemmistoliiton 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Saramo hämmentää tulkinnallaan hallituksen työllisyystavoitteen mukaisista ”päätösperäisistä” työllisistä. Saramo antaa ymmärtää, että hän laskisi koronatukien säilyttämät työpaikat tavoitteen mukaisiksi uusiksi työllisiksi.

”Hallitus on lisännyt päätösperäisesti kymmeniä tuhansia työpaikkoja jo nyt - talous on Suomessakin hiipunut kysyntäpulaan, jota vastaan on tehty monenlaista. On järjetöntä tuhlata nyt energiaa riitelemällä kuinka työpaikkoja ehkä syntyy tarjontaa lisäämällä vuosien päästä”, Saramo kirjoitti keskiviikkona Twitterissä.

Hän perustelee lausuntoaan keskusjärjestö SAK:n pääekonomistin Ilkka Kaukorannan kesäkuisella kirjoituksella. Kaukoranta arvioi, että hallituksen tavoite, jonka mukaan sen pitää omilla toimillaan eli ”päätösperäisesti” lisätä työllisten määrää vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä, ”on voinut hyvinkin jo täyttyä”. Hän viittaa tukitoimiin, joihin ryhdyttiin koronaepidemian vuoksi.

”Epidemian pysäyttäneet rajoitustoimet, lomautusten nopeuttaminen, yritysten ennätykselliset tukipaketit, laaja finanssipoliittinen elvytys ja muut hallituksen toimet ovat aivan olennaisesti parantaneet talouskehitystä suhteessa siihen, mitä se olisi muutoin ollut. Kriisitoimilla pelastetut työpaikat voivat täyttää hallitusohjelmaan kirjatun tavoitteen 60 000 päätösperäisestä työpaikasta”, Kaukoranta tulkitsi.

”Hallitusohjelman työllisyystavoite ei siis välttämättä velvoita uusiin työllisyystoimiin.”

Saramon ja Kaukorannan tulkinta aiheuttaa ihmetystä.

”Vasemmisto sekoittaa tarkoituksella, vahvistaen käsitystäni, että hallituksen työllisyyslupaukset ovat bluffi. Oletan Saramon ymmärtävän eron tilapäisen kysyntäefektin ja pysyvän tarjontaefektin välillä. Tai - jos ei ymmärrä, Suomi on tämän hallituksen kanssa pahassa pulassa”, oppositiopuolue kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen kirjoittaa.

”Vaikka työpaikkojen tavoite on kirjattu hallitusohjelmaan, sitä ei ole aikomuskaan noudattaa, sillä muita korvaavia päätöksiä on tehty. Nämä ns. kivat päätökset olivat massiivinen velanotto ja rahan kanavoiminen kaikkeen mahdolliseen, jotka ovat saattaneet pelastaa työpaikkoja, mutta hallitusohjelman kuittaaminen koronatoimilla on äärimmäinen takinkääntö”, kritisoi myös Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu Amos Ahola blogissaan.

”Se tavoite käsittääkseni oli nimenomaan määritelty suhdanteiden vaikutuksista puhdistettuna. Koronatoimien vaikutuksilla kuittaaminen on ehdotuksenakin kyllä jo harvinaisen härski”, kokoomuksen ohjelmapäällikkö Antti Vesala vastaa Saramolle.

Vesala viittaa selvennykseen, jonka sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne antoi työllisyystoimista vielä pääministerinä toimiessaan. Rinne alleviivasi tuolloin kysynnän kasvun tuottaman työllisyyslisän ja rakenteellisten päätösten tuottaman lisätyöllisyyden eroa.

”Me tulemme tekemään konkreettisia, infrastruktuuriin liittyviä päätöksiä – tarkoittaa teitä, rautateitä, väylien rakentamista, asuntorakentamista – joilla me tulemme lisäämään kotimaista kysyntää, joka ylläpitää perusuran mukaista työllisyyttä. Mutta näitä me emme lue niihin päätöksiin, jotka liittyvät siihen 60 000 työpaikkaan, vaan tarvitaan 60 000 päätöstä, jotka johtaa siihen, että rakenteita muuttamalla tai muutoin toimintatapoja muuttamalla saadaan syntymään päätösperäisesti uusia työpaikkoja”, Rinne sanoi vuonna 2019.

Koronaviruksesta ei tuolloin tiedetty, mutta työpaikkoja turvanneet koronaelvytys ja -tuet ovat Juhana Vartiaisen sanoin ”tilapäistä kysyntäefektiä”, eivät rakenteellisia uudistuksia, jotka kasvattavat työn tarjontaa pysyvästi.

Rinteen taannoiseen lausuntoon viittaa myös ex-työministeri Jari Lindström (sin), joka ihmettelee SAK:n Kaukorannan tulkintaa blogissaan.

”Ymmärrän sen, että jos hallitus ei olisi tehnyt valtavia toimia eli elvyttänyt velkarahalla, tilanne olisi työllisyyden osalta vielä synkempi kuin mitä se on nyt näiden elvyttävien toimien johdosta. Mutta eikö Antti Rinne todennut ettei elvytyspäätöksiä lasketa näiksi ’päätösperustaisiksi työpaikoiksi’”, Lindström muistuttaa.

”Toki koronaa ei vielä siinä vaiheessa tiedetty tulevaksi. Mutta elvyttämisen ja päätösperustaisten työpaikkojen erosta hän puhui mielestäni.”

Jussi Saramo vastaa Twitterissä Vartiaiselle. Hänen mukaansa myös rakenneuudistuksia tulee tehdä, ja tähän ovat hänen mukaansa ”kaikki sitoutuneet”, mutta hän kyseenalaistaa niiden ajoittamisen koronakriisin keskelle.

”Kyse on ajoituksesta, ei siitä, etteikö tarjontatoimiakin pitäisi tehdä. Oletko todella sitä mieltä että nyt on esitystenne mukaisesti hyvä aika leikata työttömyysturvaa ja estää eläkkeellepääsy”, Saramo kysyy kokoomuslaiselta viitaten ehdotettuihin työllisyystoimiin kuten eläkeputken poistoon.

Saramon tulkinta ei saa tukea hallitusriveistä ainakaan Rkp:n eduskuntaryhmän johtajalta Anders Adlercreutzilta.

”Ei työllisyyden lisäystavoite koske elvyttämällä synnytettyjä - tilapäisiä - työpaikkoja, vaan rakenteellisten uudistusten kautta synnytettyjä, pysyviä”, Adlercreutz kirjoittaa Twitterissä.

Vasemmistoliiton entinen puoluesihteeri, kokenut ay-ekonomisti Ralf Sund arvioi Uuden Suomen haastattelussa, että myös hallituksen vasemmistopuolueilla on nyt aitoa halua saada syksyn budjettiriihessä aikaan tavoitteen täyttävä työllisyyspaketti, joka sisältää myös ”kovia” toimia eli etujen heikennyksiä. LUE LISÄÄ:

Päivitys: Jussi Saramo kiistää väittäneensä, että työllisyystavoite olisi täytetty. Otsikossa ollut toimituksellinen muotoilu ”Hallituksen työllisyystavoite jo täytetty?” poistettu ja korvattu sitaatilla ”Hallitus on lisännyt päätösperäisesti kymmeniä tuhansia työpaikkoja jo nyt” 9.7. klo 17.50.

LUE MYÖS: