Hallituspuolue vasemmistoliitto katsoo, että koronakriisistä selviämisen kannalta on elintärkeää tehdä jälleenrakennusohjelma, joka tunnistaa suomalaisen yhteiskunnan kohtaamat haasteet talouden kestävyysvajetta laajemmin.

Puolueen mukaan jälleenrakennuksessa polttopisteen on oltava ympäristön ja ilmaston kannalta kestävissä investoinneissa, työllisyyden kestävässä kasvussa, panostuksissa koronan aiheuttamien hyvinvointierojen korjaamiseen sekä kuluttajien luottamuksen palauttamisessa.

Vasemmistoliitto julkaisi maanantaina ”reilun siirtymän ohjelman”, joka esittää listan jälleenrakennustoimia energiaremontista liikenteen sähköistämiseksi ja työllisyystoimista koulutusjärjestelmän uudistamiseksi. Puolue ehdottaa ekologista verouudistusta ja panostuksia jatkuvaan oppimiseen.

”Reilu siirtymä vastaa samanaikaisesti yhteiskuntamme kolmeen suureen haasteeseen. Se luo kestävää työllisyyttä, vahvistaa hyvinvointivaltion rahoituspohjaa ja auttaa tekemään Suomesta maailman ensimmäisen hiilineutraalin hyvinvointivaltion vuoteen 2035 mennessä”, sanoo vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson tiedotteessa.

”Korona ja ilmastokriisi asettavat Suomelle selvät sävelet 2020-luvun ensimmäisiksi vuosiksi. Leikkauslistojen väläyttelyn sijasta meidän on uskallettava luoda kuvaa paremmasta tulevaisuudesta. Ilmastokriisi on mahdollista ratkaista luoden samalla paremmin voivaa ja vankemmilla perustuksilla seisovaa hyvinvointivaltiota.”

BKT:n tilalle laajempia mittareita

Vasemmistoliiton mukaan onnistunut jälleenrakennus edellyttää uusia mittareita. Puolue haluaa BKT:n tilalle yhteiskunnan tilaa ja ympäristökestävyyttä laajemmin ajavia mittareita, joita on jo olemassa, esimerkkinä GPI.

Puolue katsoo, että koronakriisin jälleenrakennuksessa on onnistuttava välttämään monien aiempien talouskriisien yhteydessä tehtyjä virheitä, jotka ovat nakertaneet hyvinvointivaltion rahoituspohjaa ja kasvattaneet tuloeroja.

”Me olemme tottuneet mittaamaan yhteiskunnan onnistumista yleensä vain talouden näkökulmasta. Esimerkiksi Hetemäen työryhmän tuore jälleenrakennusraportti perustuu juuri taloudellisen kestävyysvajeen laskennalle. Ilmastokriisin uhatessa onnistunut jälleenrakennus edellyttää, että kykenemme yhteiskuntana muuttamaan näitä mittareita niin, että arvioimme myös hyvinvointi- ja ympäristövajetta. Vain sillä tavalla voimme tehdä onnistuneita ja vastuullisia päätöksiä myös jatkossa”, Andersson toteaa.

Pitkä lista toimenpidesuosituksia

Vasemmistoliitto julkaisi ohjelmassaan listan toimenpidesuosituksia. Mukana on muun muassa julkisen sektorin työllistämisvelvoite niin, että ”jokainen halukas yli 12 kuukautta työttömänä ollut saa palkkatuetun työpaikan julkisella sektorilla”.

”Luodaan tätä tavoitetta varten luonnonsuojelujoukot, joissa työtä tehdään ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta keskeisissä hankkeissa”, vasemmistoliitto kirjoittaa ohjelmassaan.

”Mahdollistetaan työehtosopimusten puitteissa ihmisille vapaus valita työajan lyhentäminen palkankorotuksen sijaan.”

Vasemmistoliitto on pitänyt yllä keskustelua työajan lyhentämisestä. Andersson ehdotti pari vuotta sitten kokeilua nyt alkaneelle vaalikaudelle. Andersson toivoi, että mahdollisuutta työajan lyhentämiseen pohdittaisiin joko työviikon osalta tai päiväkohtaisesti niin, että työviikko olisi neljän päivän mittainen tai työpäivä kuuden tunnin mittainen.

Lisäksi vasemmistoliitto vaatii ohjelmassaan, että turpeen energiatuotannosta luovutaan hallitusti 2030-luvun alkuun mennessä. Kasvuturpeen tilalle tulisi puolueen mukaan etsiä korvaavia, ekologisia ja uusiutuvia raaka-aineita.

Hallitusohjelman mukaan turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä ja turpeen verotukseen tarvittavat muutokset arvioidaan osana energiaverotuksen kokonaisuudistusta. Keskustasta on viestitty, ettei asiassa ole liikkumavaraa.

LUE LISÄÄ:

Vasemmistoliitto haluaa myös muun muassa selvittää mahdollisuutta alentaa kasvisten ja juuresten arvonlisäverokantaa sekä nostaa jatkossa ilmastorahastona toimivaan Vake Oy:n sijoitettavan vuosittaisen rahan määrän 100 miljoonasta eurosta 200 miljoonaan euroon.

”Huomioidaan, että armeijat, asevarustelu ja sotiminen aiheuttavat vuosittain noin 6 prosenttia globaaleista hiilidioksidipäästöistä. Otetaan tulevaisuudessa globaaleissa ilmastosopimuksissa nämä päästöt huomioon ja asetetaan niille päästövähennystavoitteet ja aikataulu”, vasemmistoliitto toteaa ohjelmassaan.

Lisäksi vasemmistoliitto haluaa työntekijöiden käyttöön myötämääräämisoikeuden ja lisää paikallista sopimista tukemaan työelämän joustavuutta niin, että paikallinen sopiminen toteutetaan työehtosopimuksen puitteissa ja luottamusmiehen kautta. Yksityisautoilua tulee puolueen mukaan vähentää ottamalla käyttöön kaupunkialueiden ruuhkamaksu, tehostamalla joukkoliikennettä kehyskunnista ja kehittämällä liityntäpysäköintiä.

”Asetetaan valtion metsille hiilinielutavoite, joka elää yksityisomisteisten metsien käytön mukaan ja varmistaa Suomen hiilinielujen kasvun. Suositaan valtion metsissä jatkuvaa kasvatusta.”

Varakkaille maastapoistumisvero

Öljystä päälämmönlähteenä tulee vasemmistoliiton mukaan luopua vuoteen 2025 mennessä. Puolue asettaisi öljylämmityksen vaihtamiseen ylihallituskautisen valtion tuen pienituloisia varten. Lämmitystapamuutoksen edellyttämään lainaan myönnettäisiin valtion takaus.

Vasemmistoliitto hahmottelee myös, miten sen listaamat lukuisat toimet rahoitettaisiin. Vastaus on ennen kaikkea veropohjan tiivistäminen.

Puolue haluaa muun muassa lisätä pääomatulojen ja varallisuuden sekä ympäristöhaittoja verottamista. Pitkällä aikavälillä tulisi luopua ansio- ja pääomatulojen erillisverotuksesta ja kiristää progressiota. Puolue ehdottaa, että käyttöön otetaan uudistettu yleinen varallisuusvero.

”Korjataan listaamattomien yritysten osinkoverojärjestelmää ja säädetään laki varakkaiden yksityishenkilöiden maastapoistumisverosta sekä vakuutuskuorten verottamisesta”, vasemmistoliitto toteaa ohjelmassaan.