Hallituspuolue keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä kiittelee blogissaan tasavallan presidentti Sauli Niinistön eilistä puhetta, jossa Niinistö ilmaisi huolensa turvapaikanhakijoiden määrän voimakkaasta kasvusta ja väläytti jopa Schengen-alueen murtumista.

Kärnän mielestä Niinistö on oikeassa vihjatessaan, että turvapaikkapolitiikka on tehoton tapa auttaa hädänalaisia ja että tehokkaampaa olisi auttaa kriisien syntysijoilla.

Hallitus on päättänyt kohdistaa merkittäviä leikkauksia kehitysapuun, mikä on herättänyt paljon julkista kritiikkiä. Julkisuudessa on ihmetelty sitä, eikö kehitysyhteistyöjärjestöjen rahoittaminen olisi nimenomaan ihmisiä lähtömaissa auttamista. Kärnä väläyttää blogissaan kehitysapuleikkauksien perumista – yhdellä ehdolla.

- Mielestäni hallituksen olisi nyt syytä tarkastella omaa toimintalinjaansa ja pohtia, tulisiko kehitysapuun kohdentaa lisää määrärahoja. Tämä kuitenkin sillä edellytyksellä, että humanitäärisin syin vastaanotettavien maahanmuuttajien määrää ei Suomessa enää kasvateta, Kärnä kirjoittaa.

- Voisiko Niinistön peräänkuuluttama suomalainen ratkaisu siis olla kaikessa yksinkertaisuudessaan kiintiöpakolaisten ulkopuolisten maahantulijoiden vastaanoton lopettaminen määräajaksi, mutta samalla tuntuva kehitysapumäärärahojen lisäys, jonka kohdentamista pyrittäisiin valvomaan entistä tehokkaammin? Kärnä kysyy.

Presidentti Niinistön huolen ymmärtää myös hyvinvointisosiologian professori Juho Saari. Hän sanoi eilen Uuden Suomen haastattelussa, että humanitaarisen pakolaisuuden ja elintasosiirtolaisuuden välille täytyy kyetä tekemään selvä ero.

Professori jakaa tämänhetkiset turvapaikanhakijat karkeasti kolmeen ryhmään: elintasoa etsivät Balkanin maiden asukkaat, jotka tyypillisesti palautetaankin suorilta käsin, Syyrian ja Irakin sotatilannetta pakenevat, käytännössä humanitaariset pakolaiset sekä Pohjois-Afrikan siirtolaiset, joissa on molempia.