Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään on tänä vuonna hakeutunut kaksi Suomessa kerjäämään pakotettua henkilöä, kertoo Maahanmuuttovirasto (Migri).

Kerjäämään pakottamista ei ole aiemmin tunnistettu Suomessa, vaikka ilmiön olemassaolosta on Migrin mukaan väitelty yli vuosikymmenen ajan. Kerjäämään pakottamista on havaittu viimeisen vuosikymmenen aikana muissa Pohjoismaissa sekä esimerkiksi Virossa.

”Suomessa sitä ei ole toistaiseksi tunnistettu. Tänä vuonna ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään on kuitenkin hakeutunut kaksi Suomessa kerjäämään pakotettua henkilöä sekä kolmas, jota yritettiin väkivalloin pakottaa rikolliseen toimintaan”, kerrotaan ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän puolivuotiskatsauksessa.

Raportin mukaan tämä ei tarkoita, että kaikkea kerjäämistä olisi epäiltävä ihmiskaupaksi.

”Järjestöjen sekä poliisin tekemien selvitysten mukaan valtaosa kerjäämisestä vaikuttaisi olevan juuri sitä miltä se vaikuttaakin: varojen keräämistä köyhyyden helpottamiseksi. Tällainen kuva on muodostunut myös auttamisjärjestelmälle. On kuitenkin hyvä huomioida, että mahdollisuus hyväksikäyttöön on olemassa lähes kaikilla aloilla, myös kerjäämisessä”, raportissa todetaan.

”[Kerjäläisten] joukossa voi olla joitakin henkilöitä, joiden asema on muita kehnompi. Keskustelu aiheesta ei saisikaan liikkua mustavalkoisella joko–tai-linjalla.”

Raportin määritelmän mukaan kerjäämään pakottaminen tarkoittaa sitä, että ”alisteisessa asemassa oleva henkilö pakotetaan kerjäämään ja luovuttamaan saamansa varat hyväksikäyttäjilleen”.

Auttamisjärjestelmän piiriin hakeutuneita, kerjäämään pakotettuja henkilöitä on painostettu myös rikolliseen toimintaan sekä pullojen keräämiseen varallisuuden tuottamiseksi hyväksikäyttäjille, raportissa kerrotaan.

LUE MYÖS:

Poliisi tarkentaa kantaansa Suomen kerjäläisistä: Ihmiskauppaa ei suljeta pois

Poliisi hylkää vanhan väitteen Suomen kerjäläisistä – 20 €/päivä vei pohjan

Päivi Räsänen Ylelle: ”Kerjäämisessä merkkejä ihmiskaupasta”

Auttamisjärjestelmän piiriin yli sata ihmiskaupan uhria

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään on vuoden 2019 ensimmäisen puolikkaan aikana otettu 115 uutta asiakasta. Tämä on yli puolet enemmän kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan, jolloin palveluiden piiriin oli otettu 76 uutta asiakasta. Uusista asiakkaista vajaan kolmanneksen on arvioitu joutuneen ihmiskauppaan viittaavan hyväksikäytön kohteeksi Suomessa.

Eniten Suomessa tunnistettiin työvoiman hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan uhreja (12 henkilöä) sekä pakkoavioliittoon liittyvän ihmiskaupan uhreja (12 henkilöä). Työvoiman hyväksikäyttöä havaittiin etenkin ravintola-alalla sekä maataloudessa.

Pakkoavioliitoista neljä oli solmittu Suomessa. Kahdeksassa tapauksessa liitto oli alkanut ulkomailla, tavallisesti morsiamen ollessa vielä alaikäinen. Perheen paetessa kotimaastaan Suomeen on hyväksikäyttö paljastunut perheväkivallan kautta. Turvakodit ovat olleet avainasemassa pakkoavioliiton uhrien tunnistamisessa ja palveluiden piiriin ohjaamisessa.