Valtion peliyhtiö Veikkauksen hallintoneuvoston puheenjohtaja, kansanedustaja Jukka Gustafsson (sd) ei pidä tarpeellisena aivan kaiken rahapelaamisen asettamista niin sanotun pakollisen tunnistautumisen taakse. Pelaamisen tiukempaa kontrollia esitti maaliskuun alussa sisäministeri Maria Ohisalo (vihr), joka pistäisi lottokupongin ostajankin tunnistautumaan kioskilla esimerkiksi Veikkaus- tai pankkikortilla.

Pelaajan on nykyisinkin tunnistauduttava pelatessaan Veikkauksen verkkopelejä, ja vastaava käytäntö on tulossa peliautomaatteihin vuonna 2021. Tunnistautuminen auttaa muun muassa ikärajavalvonnassa ja antaa ongelmapelaajille mahdollisuuden kieltää tai rajoittaa pelaamistaan.

Ministeri Ohisalo esitti maaliskuun alussa Suomeen Norjan mallia, jossa kaikki pelaaminen, jopa lottokupongin ostaminen, vaatii tunnistautumista. Pitkään Veikkauksen hallintoneuvostossa vaikuttanut Jukka Gustafsson toppuuttelee ”ministerin heittoa”.

”En tässä kohtaa lähtisi Lottoa laittamaan tunnistautumisen piiriin. Se on minusta myönteisellä tavalla koko kansan peli”, Gustafsson sanoi Uudelle Suomelle maaliskuun alkupuolella.

”Norjalla on siellä pankkiholveissa öljytuloja kymmeniä, satoja miljardeja euroja, mitä he voivat tarvittaessa käyttää valtion budjetin menokohteitten kattamiseen. Meillä sellaisia ei ole.”

Veikkaus on itsekin väläyttänyt Loton asettamista tunnistautumisen taakse uudistustensa myöhemmässä vaiheessa.

Gustafsson ei pidä lottoamiseen puuttumista erityisen tärkeänä seikkana Veikkaukseen liittyvissä toimissa. Hän painottaa puheissaan ennemmin peliautomaatteihin pikavauhdilla tuotavaa pakollista tunnistautumista ja tämän sekä ulkomaisiin peliyhtiöihin suuntautuvan pelaamisen Veikkaukselle tuottamia menetyksiä.

”Lähes kaikki lottoa pelaavat tietävät, että voiton mahdollisuus on todella pieni”, hän arvioi.

”Nyt ministeri Ohisalon ja meidän kaikkien tulisi keskittyä uuden arpajaislain valmisteluun ja toteuttamiseen. Se pitää sisällään isoja asioita, joilla [suomalaisten] ulkomaiseen pelaamiseen voidaan vaikuttaa ja sitä kautta tukea Veikkauksen aseman säilyttämistä ja turvaamista.”

Tästä ministeri Ohisalo lienee samaa mieltä, sillä hänkin painotti maaliskuun alussa Suomesta ulkomaille suuntautuvan rahapelaamisen rajoittamiseen tähtääviä toimia. Se voisi tarkoittaa maksuliikennerajoituksia, jollaisia on käytössä useissa Euroopan maissa. Ylen artikkelin mukaan suomalaisten arvioidaan häviävän ulkomaisiin nettipeleihin noin 300 miljoonaa euroa vuodessa.

Veikkaus on arvioinut, että peliautomaattien vähentäminen ja pakollinen tunnistautuminen vähentää sen edunsaajien eli järjestöjen saamaa rahoitusta noin 150–200 miljoonalla eurolla.

Gustafssonin mukaan tämän menetyksen kattamiseksi rajoitusten rinnalla onkin pohdinnassa myös Veikkauksen liiketoiminnan ”avartaminen ja kehittäminen” tuotekehittelyllä, joka antaisi mahdollisuuden saada yhtiölle lisää tuottoa. Hän korostaa Veikkauksen tuloutusten tärkeyttä esimerkiksi kolmannen sektorin toiminnalle.

”Välillisten verotuottojen kautta se on 1,2 miljardia, mikä on voitu jakaa edunsaajille.”

Gustafsson kuvaa haastattelussa, että rahapelien kauppapelaamisesta ”suurin osa on enemmän tai vähemmän viatonta pelaamista ja ajankäyttöä”. Tutkimusten mukaan peliautomaatit kuitenkin ovat ongelmapelaamisen merkittävimpiä muotoja.

Toisaalta Gustafsson toteaa myös olevan ”ihan oikein, että peliongelmaan puututaan voimakkailla toimilla”.

”Meillä on paljon eläkeläisväestöä ja pienituloisia, jotka pelaavat tulotasoonsa nähden liikaa. Mutta nyt kun tulee tämä tunnistautumispakko, siinä yhteydessä voi ihmiset näitä pelirajoja asettaa ja niitä jopa edellytetään. Näin päästään kiinni peliongelmaisiin.”

Veikkaus on ilmoittanut vähentävänsä peliautomaattien määrää 3500 laitteella. Gustafssonin mukaan määrää ”voidaan supistaa merkittävästi enemmänkin”.

LUE LAAJEMPI JUKKA GUSTAFSSONIN HAASTATTELU: