Lähes kaikkien Suomen valtion viitelainojen korot ovat tällä hetkellä negatiiviset. Nordean päästrategin Jan von Gerichin mukaan tässä tilanteessa olisi houkuttavaa ajatella, että riittävän suurella lainamäärällä sijoittajat kattaisivat Suomen budjettivajeen.

Hän muistuttaa, että Suomen valtio myi muutama viikko sitten 5-vuotista lainaa korolla -0,267 prosenttia.

–Huutokaupan määrä oli miljardi euroa, joten käytännössä sijoittajat maksavat Suomelle lähes 2,7 miljoonaa vuodessa siitä ilosta, että saavat omistaa Suomen valtionlainoja, von Gerich laskee blogissaan.

Hän kysyykin, että jos velkaa ottamalla voidaan itse asiassa jopa hyötyä nettomääräisesti negatiivisten korkojen kautta, voitaisiinko suuremmalla velkamäärällä kattaa koko Suomen valtiontalouden vaje.

–Valitettavasti käytäntö näyttää hyvin toisenlaiselta, von Gerich vastaa.

Valtiovarainministeriön arvion mukaan valtionhallinnon alijäämä on tänä vuonna noin viisi miljardia euroa. Von Gerichin mukaan lisävelkaa tarvittaisiin lähes 1900 miljardia euroa, jos oletetaan, että Suomen valtio voisi ottaa rajattomasti velkaa yllä mainitulla korolla.

–Suomen valtiolla on tällä hetkellä velkaa noin 100 miljardia euroa. Lisävelka olisi siis noin 19-kertainen koko tämän hetken velkataakkaan nähden. Velka/BKT-suhde puolestaan nousisi lähes 900 prosenttiin. Yhdelläkään maalla ei ole niin korkeaa velkaantumisastetta. Vertailun vuosi Kreikankin velkasuhde on alle 200 prosenttia BKT:sta. Japanin velka toki on noin 240 prosenttia BKT:sta, ja siellä korot ovat silti matalia. Japanilla on kuitenkin oma keskuspankki, joka seisoo valtion velan takana, ja kotimaiset sijoittajat omistavat valtaosan valtionvelasta. Suomen velka taas on pääosin ulkomaisten omistajien käsissä, hän kommentoi.

Suomen matalat lainakorot selittyvät von Gerichin mukaan toisaalta EKP:n poikkeuksellisilla rahapoliittisilla toimilla ja niistä johtuvalla yleisellä matalalla korkotasolla sekä toisaalta sillä, että Suomen valtio tarjoaa monille sijoittajille edelleen hajautushyötyjä paremman luottokelpoisuuden maiden joukossa.

–Velkamäärien moninkertaistaminen romuttaisi Suomen luottokelpoisuuden: lainakorot nousisivat todennäköisesti hyvin nopeasti, jos Suomen valtio alkaisi yhtäkkiä ottaa lisää lainaa. Eikä markkinoilla olisi kapasiteettia ottaa vastaan uusia huimia velkamääriä. Kaikkien euromaidenkin yhteenlasketun uuden velan määrä tänä vuonna jäänee alle 200 miljardiin euroon, hän huomauttaa.

Alhaisilla tai jopa negatiivisilla korkokuluilla on von Gerichin mukaan silti huomattava merkitys valtiontalouden kannalta: tänä vuonna velan korkokustannukset jäävät alle 1,4 miljardiin euroon.

–Tämä on alle neljännes vuoden 1998 tasosta, vaikka velkaa on lähes 50 prosenttia enemmän.

Korkokustannusten lasku auttaa von Gerichin mukaan valtiontalouden vajeen tilkkimisessä, mutta vajeen suuruuden huomioiden korkomenot ovat kuitenkin sivuroolissa.

–Kääntäen voi myös ajatella, että vaje on edelleen suuri, vaikka korkokustannukset ovat nyt jo historiallisen pienet. Vaje pitää pystyä tilkkimään muulla tavoin – muuten myös korkokustannuksista voi tulla taas Suomelle täysin toisenlainen huoli, hän toteaa.