Tutkimusjohtaja Hanna Smith Hybridiosaamiskeskuksesta kysyy, onko laajempi sota jollain tasolla mahdollinen Euroopassa. Hän nosti tämän ison kysymyksen esiin Turun Eurooppa-foorumin Venäjä-keskustelussa.

Smith muistuttaa, että Euroopassa Ukrainassa käydään parhaillaan sotaa ja se on iso asia. Smith huomauttaa, että maailma on nykyään globaali ja aina on tavallaan olemassa lumipalloefekti, jos jossain aloitetaan sota.

Kaikkien tiedossa on, että sodassa on vain häviäjiä, vain tuhoa ja kuolemaa, mutta kokonaisuus sodasta ei ole Smithin mukaan muuttunut. Hän huomauttaa, että erimielisyydet maailmanjärjestyksestä eri valtioiden välillä ovat olemassa.

”Ne pelimerkit, jotka ovat historiallisesti aiheuttaneet myöskin sotia, ovat olemassa”, Smith sanoi Turun Eurooppa-foorumissa.

Toisen maailmansodan jälkeen ja kylmän sodan aikana hyväksyttiin Smithin mukaan pitkälti se, että avoimeen isoon sotaan ei kannata mennä juuri sen takia, että sodassa on vain häviäjiä.

Vanhoihin turvallisuusuhkiin sekoittuu Smithin mukaan nyt paljon uutta, mikä on johtanut siihen, että hahmotamme turvallisuusympäristöämme huomattavasti aikaisempaa huonommin.

”Nykyturvallisuusympäristö on muuttunut todella vahvasti.”

Kun Venäjä tuntee itsensä heikommaksi, se on Smithin mukaan aktiivisin.

”Venäjä on ihan mega-aktiivinen joka paikassa. Miten tämä vaikuttaa eurooppalaiseen turvallisuuteen, Suomen turvallisuuteen?” Smith kysyi Eurooppa-foorumissa ja mainitsi Venäjän aktiivisuuden osalta muun muassa etyjin, Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän.

Smithin mukaan tämän vyyhdin vuoksi eurooppalaista turvallisuusarkkitehtuuria olisi hyvä alkaa ajatella uusiksi.

Enemmän tiukkoja tilanteita kuin hyvää

Smith huomauttaa, että jos tarkastellaan Euroopan ja Venäjän suhdetta satojen vuosien saatossa, mukaan mahtuu enemmän tiukkoja tilanteita kuin niitä, joissa menee hyvin. Hän kuvaa hyviä kohtia tässä mielessä pikemminkin epänormaaleiksi ja huonoja kohtia normaaleiksi. Tällä hetkellä suhde Venäjään ei ole Smithin mukaan järin hyvä.

”Tämä on minusta oikeastaan enemmän se normaali tila kuin epänormaali.”

Smithin mukaan voidaan kysyä, saadaanko tätä dynamiikkaa muutettua, kun sadat vuodet otetaan huomioon.

Smith sanoo Ukrainaan viitaten, että Suomi ei voi Venäjän naapurimaana hyväksyä sitä, että Venäjä miehittää osia naapurimaistaan. Hän kysyy, missä tilanteessa Ukraina olisi tällä hetkellä, jos Eurooppa ei olisi reagoinut millään tavalla ja muistuttaa, että yleensä turvallisuudesta joudutaan myös maksamaan.

Koska normaali tila on Smithin mukaan se, että Venäjän kanssa on vaikeuksia, voidaan veikata, että asia ei muuttuisi, vaikka johtaja Venäjällä vaihtuisi. Varmaa on hänen mielestään kuitenkin myös se, että presidentti Vladimir Putinin aikana mikään ei ainakaan helpota.

”Niin kauan kuin Putin on vallassa, on todella vaikeaa. Asiat ovat menneet niin vaikeiksi, että ne myös henkilöityvät”, Smith sanoo.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) totesi keskustelussa, että Putin pystyy selvästi käyttämään valtaa ja hallitsemaan Venäjää.

Vanhanen korosti, että suurvaltojen ei voida antaa tehdä itselleen etupiirejä Euroopassa. Vanhasen mukaan tässä on ”punainen viiva”.

”Tämä on kuuma paikka, kun sitten kuitenkin reaalipolitiikassa kaveri selvästi etupiiriajattelua noudattaa”, Vanhanen sanoi Turussa.

Tutkija Veera Laine Ulkopoliittisesta instituutista muistuttaa, että Venäjällä tehtiin perustuslakiuudistus tänä vuonna. Se sinetöi Laineen mukaan käänteen konservatiiviseen suuntaan. Samalla runnottiin läpi ”kansanäänestysnäytelmä”, johon Venäjä voi vedota. Tulevaisuudessa käänne Venäjän nykyisestä suunnasta takaisin on Laineen mukaan entistä hankalampi.