Ukrainan ja Venäjän välisen konfliktin uudelleen aktivoitumisen tausta on Venäjän sisäpolitiikassa, arvioi perussuomalaisissakin vaikuttava Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistolehtori, dosentti Arto Luukkanen blogissaan.

”Konfliktin kova ydin on Venäjän sisäpolitiikassa; sen ’sekurokratian’ sisäisissä kamppailuissa ja lopulta siinä kuka tulee presidentiksi Putinin jälkeen”, Luukkanen arvioi.

”Konfliktin toinen tekijä on häpeä”, hän jatkaa.

Luukkasen mukaan Venäjän tiedustelupalvelu FSB ja sotilastiedustelu GRU ovat luonnollisista syistä toisensa kilpailijoita ja GRU on jo pitkään ollut ongelmissa Sergei Skripalin myrkytystapauksen sekä oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin myrkytysyrityksen takia.

”Venäjän tiedustelupalveluiden kilpailuasetelma on näistä epäonnistumisista kääntynyt tiedustelupalvelu FSB:n hyväksi”, Luukkanen arvioi.

Hän tulkitsee GRU:n ilmeisesti päätyneen siihen johtopäätökseen, että ”Donbassin tasavaltojen aktivoiminen olisi paras vaihtoehto häpeän pesemiseksi pois”.

Luukkanen arvioi, että uuden lyhyen konfliktin käynnistäminen houkutteli myös Venäjän ylintä johtoa, sillä hallitsevan puolueen gallupmenestys on ollut vaisua.

Hän viittaa myös venäläisen sotilasasiantuntija Pavel Felgenhauerin arvioon, että Venäjä olisi valmis täyteen hyökkäykseen Ukrainaa vastaan.

”Pahinta on kuitenkin se, että asia on päästetty molempien maiden mediaan vellomaan ja levittämään sotapsykoosia. Näyttää siltä, että kumpikaan osapuoli ei anna periksi. Ehkä tässä halutaan kokeilla sitä kenen ”silmät räpsähtävät ensin” ts. kenellä on päättäväisyyttä ja halua pysyä sanojensa takana”, Luukkanen pohtii.

Ilkka Kanerva: Huolena ”sodan eskaloituminen”

Luukkasen mukaan Ukraina on tilanteeseen nyt valmiimpi sotilaallisesti kuin vuonna 2014 Krimin kriisin alkaessa.

”Lännen mahdollisuudet tukea Ukrainaa riippuvat täysin USA:n halukkuudesta toimia. Nyt näyttää siltä, että Ukraina on vihdoin saanut itselleen pitävät poliittiset vakuutukset sotilaallisesta tuesta”, Luukkanen kirjoittaa.

Sota Ukrainassa voisi myös levitä pohjoiseen, aina Baltiaan asti, minkä vuoksi myös Suomen hallituksen tulisi Luukkasen mielestä pohtia jo valmiiksi asemoitumistaan, jos pahin skenaario toteutuisi.

”Annammeko apua Virolle Naton kanssa? Julistaudummeko neutraaleiksi? Haluammeko tulla osaksi isoa konfliktia? Onko meillä kykyä puolustaa koko maata? Entä jos joudumme rajoitetun hyökkäyksen kohteeksi? Mistä saamme apua? Nämä kysymykset saattavat nyt tuntua ’spektaakkeleilta’ mutta kun tosi on kyseessä, näitä asioita ei voi jäädä pohtimaan ikuisesti”, Luukkanen kirjoittaa.

Ukrainan ja Venäjän välistä tilannetta arvioi myös eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok). Hän pitää viimeaikaista tilanteen kiihtymistä huolestuttavana.

”Tällä hetkellä suurin huoli on laajamittaisten taistelujen puhkeaminen ja sitä kautta sodan eskaloituminen. Positiivista on se, että Ukrainan, Venäjän ja Yhdysvaltain valtio- sekä asevoimien johto ovat käyneet keskenään vuoropuhelua. Osapuolten välinen dialogi on välttämätöntä, jotta pahimmilta virheiltä ja väärinarvioilta voidaan välttyä”, Kanerva sanoo tiedotteessaan.

”Euroopan unionin on annettava tukensa Saksalle ja Ranskalle sekä Etyjille, jotta nämä pyrkisivät uudelleenkäynnistämään neuvottelut Minskin-ryhmän ja niin kutsutun kontaktiryhmän välillä. Tavoitteeksi on asetettava viime kesänä neuvotellun tulitauon jatkaminen ja Minskin sopimuksen ehtojen täyttäminen”, Kanerva vaatii.

LUE MYÖS: