Uuden Suomen kommentoijat ovat kiinnittäneet huomiota nopeuteen, jolla Venäjän turvallisuuspalvelu tarttui Nevski Express -junan turman selvittämiseen. Kun terrorismi mainitaan, minussakin herää kysymyksiä, Jarmo Koponen kirjoittaa Näkökulmassaan.

Moskovan ja Pietarin välillä liikennöivää junaa tuskin valittiin kohteeksi sattumalta. Junaan iskettiin jo elokuussa 2007. Tuolloin kukaan ei kuollut, mutta 60 ihmistä loukkaantui. Tämä voi tietysti selittää myös sitä, miksi junaturmasta käytiin vilkasta keskustelua verkossa, ja valtiovaltakin reagoi nopeasti ja painokkaasti tapahtuneeseen.

Salaliittoteoriat ovat turhan herkullisia, mutta etsimättäkin turmaan liittyy pientä jälkipuhetta. Melko erikoista on esimerkiksi se, että turmapaikalle rientänyt, erityisiä rikoksia tutkivan viraston päällikkö Aleksandr Bastrykin loukkaantui ratapenkalta lauantaina löytyneen toisen pommin räjähdyksessä niin pahoin, että hakeutui sairaalahoitoon.

Siinä missä Bastrykinin loukkaantumisen seuraamista on jatkettu, ei kukaan ole täsmentänyt uutista, jonka mukaan turmapaikalta löydettiin 1,5 kiloa heroiinia asiakirjasalkusta.