Venäläiset maksavat itäisen Suomen rantatonteista kaksinkertaisen hinnan. Valtionhallinnossa ei kuitenkaan tiedetä sitä, milloin ostaja on ulkomaalainen. Saimaan tonttikaupoissa vallitsevat myyjän markkinat. Venäläiset ostavat usein bulvaaniyritysten kautta.

Superministeriöksikin kutsutun työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimivan saaristoasiain neuvottelukunnan pääsihteerin Jorma Leppäsen mukaan kukaan ei ole selvillä siitä, ketkä tontteja ostavat.

Neuvotteleva virkamies Jorma Leppänen ei osaa kertoa tarkkoja lukuja esimerkiksi venäläisten maaomistuksista Suomessa. Tämä johtuu siitä, että venäläiset ostajat käyttävät usein Suomeen rekisteröityjä yhtiöitä, jotka näyttävät nimiään myöten suomalaisilta.

Silti Leppänen korostaa, että Suomessa on 314 000 kilometriä rantaviivaa eli lähes tulkoon kahdeksan kertaa maapallon ympärysmitan verran.

-Venäläisten omistukset voivat olla rannoista alle promillen luokka, joten rantoja ja onkipaikkoja riittää muillekin, Leppänen sanoo Uudelle Suomelle.

Hänen mukaansa kaikki huvilanomistajat kansalaisuuteen katsomatta maksavat kunnille kiinteistöveroja sekä tie-, teleyhteys- ja sähkölaskujen kaltaisia maksuja. Niinpä venäläiset mökkiasukkaat tuovat monille mökkikunnille merkittäviä lisätuloja.

Itsekin karjalaistaustainen Jorma Leppänen sanoo kuulleensa, että kesäasukkaiden tai tontinomistajien suhteen vastavuoroisuus ei valitettavasti päde Venäjällä.

-Jos Venäjä helpottaisi maanomistusta ja kulkuyhteyksiä, ostaisinpa itsekin sukuni vanhoja kotikontuja Tolvajärven Ägläjärveltä, hän pohtii.

Leppäsen mielestä Itä-Suomessa varsinkin sodankäyneet sukupolvet pohtivat nuoria helpommin sitä, kenelle maata voi myydä ja kenelle ei.

Sulkava osasi rahastaa

Eteläsavolaisen Sulkavan kunnanjohtaja Sami Sulkko sanoo itänaapurin ostajien maksavan helposti suomalaisiin verrattuna kaksinkertaisen hinnan hankinnoistaan.

Sulkavalla on tästä omaa kokemusta, kun kunta viime vuonna myi kirkonkylän lähistöltä Hirsilinnaksi kutsutun edustuskiinteistönsä. Kaksi venäläistä liikemiestä maksoi Hirsilinnasta 1,1 miljoonaa euroa, kun suomalaisten korkein tarjous oli puoli miljoonaa euroa.

-Lomakylän rakennustyöt lähtivät keväällä käyntiin vauhdikkaasti. Alueella on jo 17 mökkiä harjakorkeudessa ja lisää tulee, Sulkko kuvailee Hirsilinnan aluetta.

-Ihan silmämääräisesti arvioiden uskon, että Saimaalla kolmasosa kaikista tarjolle tulevista rantatonteista on viime vuosina myyty venäläisille yksityishenkilöille, Sulkko arvelee ja lisää, että kohteet ovat olleet isoimmasta ja arvokkaimmasta päästä.

Hän antaa esimerkin myös Sulkavan seurakunnan äskettäisistä kaupoista venäläisten kanssa.

-Seurakunta sai tonteistaan venäläisiltä yli 80 000 euroa kappaleelta, kun suomalaiset olisivat maksaneet niistä 35 000 euroa.

Etelä-Savolle piristysruiske Venäjältä

Samanlaisia mahtihintoja löytyy muista Saimaan alueen kunnista kuten Taipalsaarelta ja Savonlinnasta, missä on viime aikoina myyty isoja saarikiinteistöjä laadukkaine rakennuksineen suurella rahalla.

Sulkko ounastelee kauppojen painopisteen siirtyneen viime aikoina Etelä-Karjalasta kohti pohjoista ja länttä Etelä-Savoon. Tonttien tarjonta on vähentynyt lähempänä itärajaa ja Pietaria kuten Taipalsaarella tai Ruokolahdella on käynyt.

Sulkon mukaan venäläisten tulo Saimaan rannoille on Etelä-Savon kunnille strateginen mahdollisuus eikä suinkaan uhka.

Sulkon mielestä ei ole syytä hätäillä sitä, että nyt venäläiset ostavat Suomen vaikka tontti kerrallaan. Kyseessä on piristysruiske alueen talous- ja elinkeinoelämälle.

-Meillä ei ole ollut Sulkavan venäläisen asujaimiston kanssa minkäänlaisia lieveilmiöitä. He hakevat kesämökeiltään omaa rauhaa, puhdasta luontoa ja turvallisuutta, mutta tarjoavat samalla alueen kunnille työtä ja talouden kasvua, Sulkavan kunnanjohtaja kiteyttää.

Sulkon mukaan venäläiset ovat laatutietoisia matkailijoita, jotka osaavat vaatia myös tasokkaita palveluja. Kielivaikeudet ovat suurin pullonkaula, kun venäläiset eivät juurikaan osaa muita kieliä eivätkä suomalaiset puhu kovin hyvin venäjää.

Saimaa edellä Päijännettä

Sulkavalta pari vuotta sitten Asikkalaan muuttanut kunnanjohtaja Juri Nieminen tuntee mökkikauppojen tilanteen molemmilta suurilta järviltä.

-Etelä-Savo on Päijät-Hämettä edellä venäläisten kanssa tehdyissä tonttikaupoissa. Saimaalla on ollut enemmän myytävinä isoja yhtenäisiä alueita, jotka Päijänteeltä puuttuvat, Nieminen vertailee.

-Ja jos Asikkalassa olisikin myytävää, ei Päijänteen rannoilta irtoa nykyään kovin kummoista tonttia alle 150 000 euron. Hinnat ovat karanneet tavallisen suomalaisen palkansaajaperheen tavoittamattomiin.

Niemisen mielestä venäläiset haluavat nimenomaan isoja tontteja, pitkän rannan, paljon rakennusoikeutta ja omaa rauhaa. Mökkinaapuri ei saa olla kovin lähellä, mutta eipä silloin juuri hintakaan paljon merkitse.

Päijänteellä Asikkalan ja Sysmän rajoilla on eräskin saari, jonne venäläiset ökyrikkaat ovat rakentaneet huikeita loma-asumuksia ympärivuotiseen käyttöön. Saarella lomailee perheineen muun muassa eräs Venäjän ulkoministeriön korkea virkamies.

Itänaapuri nauttii lain suojaa

Juri Nieminen vastaa myös usein askarruttaneeseen kysymykseen, miten Suomessa sallitaan maan myynti ulkomaalaisille, vaikka esimerkiksi Venäjällä tonttien ulkomaiselle omistukselle on kasattu esteitä.

Suomalaiset ovat tiettävästi saaneet kokea viisumivaikeuksia, vaikka ovat vuokranneet lomailukäyttöön omia vanhoja maitaan esimerkiksi Karjalan kannakselta.

-Suomen laki ei rajoita tonttikauppoja vaan sallii maan myynnin minkä tahansa valtion kansalaiselle, kunhan rahat voidaan osoittaa laillisesti hankituiksi.

Nieminen aprikoi, että itäisen Suomen maakaupoista saavat parhaan arvon sellaiset myyjät, jotka kykenevät muuttamaan metsäpalstansa rantatonteiksi. Hän viittaa varsinkin suurten metsäyhtiöiden ja metsähallituksen tonttien myyntiin.

-Tilanne on ollut ainakin myyjille tähän saakka erittäin hyvä, hän sanoo.

Metsäjäteillä riittää rantoja

Stora Enson omistama Tornator Oy on noin 600 000 hehtaarin metsäomaisuudellaan Suomen kolmanneksi suurin metsänomistaja. Yhtiön ydintoimintaa on puun tuottaminen ja hakkuuoikeuksien myynti, mutta Tornator ostaa metsää tilojensa läheisyydestä ja myy rantatontteja.

Toimitusjohtaja Arto Huurinainen sanoo, että on erittäin vaikea arvioida sitä, miten suuri osuus Tornatorin vuosittain myymistä noin 250 rantatontista päätyy venäläisten omistukseen.

Hän pitää Sulkavan kunnanjohtajan Sami Sulkon arviota kolmanneksesta melko korkeana.

-Valistunut arvaus voisi olla tuollaiset 15-20 prosenttia. Usein venäläisillä ostajilla on yhtiöt, jotka ovat aivan suomalaisten näköisiä aina nimiä myöten, joten voimme vain arvailla itänaapurin osuutta, Huurinainen sanoo.

Yhtiöllä on venäläisistä asiakkaista pelkästään myönteiset kokemukset. Ostajilla on usein suomalaiset neuvonantajat tai kiinteistönvälittäjät apunaan kaupanteossa.

Tornatorin liikevaihto on noin 60 miljoonaa euroa. Yhtiön palveluksessa työskentelee lähes 200 henkilöä.

Imatralla sijaitseva Tornator on vanha Enso-Gutzeitin firma, jonka Stora Enso kaivoi pöytälaatikosta yhdistellessään Ahlströmiltä ja vakuutusyhtiöiltä hankittujen metsien omistuksia itäisessä Suomessa parisen vuosikymmentä sitten.

Toinen metsäjätti UPM-Kymmene Oyj tytäryhtiöineen omistaa Valkeakoskelta käsin toimivan Bonvesta Rantatontit.

Bonvestalla on tontteja lähes kaikkialla Järvi-Suomessa. Kohteet sijaitsevat Kuusamosta aina Ilomantsiin ja Pomarkkuun saakka. Tontin voi löytää Saimaalta, Pieliseltä tai Keiteleeltä, mutta yhtä hyvin pieneltä metsäjärveltä.

Bonvestan kalleimmat tontit maksavat 60 000-70 000 euroa ja halvimmat 7 000-8 500 euroa.