Keskituloisen verotus kiristyy ensi vuonna 0,4 prosenttiyksikköä, kun laskelmassa huomioidaan myös edellisellä hallituskaudella solmitun kilpailukykysopimuksen vaikutukset, Veronmaksajain Keskusliitto laskee.

Järjestön tiedotteen mukaan budjettiriihen veroratkaisut merkitsevät palkkaverotuksen selvää kiristymistä vuonna 2020. Keskituloisen 3452 euroa kuussa ansaitsevan palkansaajan veroprosentti on ensi vuonna nousemassa 0,4 prosenttiyksikköä 30,4 prosentista 30,8 prosenttiin.

”Verotuksen kiristyminen leikkaa nettopalkasta 160 euroa vuodessa”, liitto toteaa.

Laskelmassa on hallituksen budjettiriihen veroratkaisujen lisäksi huomioitu sosiaalivakuutusmaksujen ennakoitujen muutosten vaikutukset veroihin. Työntekijöiden osuus työn sivukulujen kustannuksista nousee edellisen hallituksen ajaman kiky-sopimuksen myötä.

Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen sanoo tiedotteessa olevansa pettynyt hallituksen verolinjauksiin. Palkansaajien verotus kiristyy ja valmiiksi ankara progressio jyrkkenee entisestään, hän arvioi.

”Hallitus leikkaa palkansaajien nettoansiota ja ostovoimaa antamalla verojen kiristyä. Tämä tuskin edistää usein peräänkuulutettua palkkamalttia.”

”Budjettiriihestä tuli nyt kylmä veroviesti palkansaajille ja käynnistyvälle liittokierrokselle.”

Muun muassa opetusministeri, Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson korostaa Twitterissä, että hallitus ei kiristä palkansaajien verotusta, vaan itse asiassa alentaa pieni- ja keskituloisten tuloverotusta 200 miljoonalla eurolla. Tämä ei kuitenkaan riitä kuittaamaan kiky-sopimuksen kiristysten suurempaa vaikutusta.

”Edellisen hallituksen sorvaama kikysopimus aiheuttaa muutoksia sosiaaliturvamaksuihin, joka noin 5700 kuukausiansioilla vastaa n[oin] 30 [euroa] kuussa”, Andersson kirjoittaa Twitterissä.

Teemu Lehtisen mukaan myös kotitalousvähennyksen leikkaaminen on selkeä pettymys budjettiriihen veroratkaisuissa.

”Budjettiriihessä päätetty kotitalousvähennyksen leikkaaminen on selvässä ristiriidassa hallituksen harmaan talouden purkamiseen ja työllisyyden parantamiseen liittyvien tavoitteiden kanssa”, Lehtinen toteaa.

Oppositio: Polttoaineverojen korotus myrkkyä

Myös oppositio syyttää hallitusta verotuksen kiristämisestä sekä velanoton lisäämisestä.

”Veronkiristykset ja polttoaineveron korotus syövät kuluttajien ostovoimaa, jota tässä suhdannetilanteessa tarvittaisiin, kun maailmantalous synkkenee ja vientiin on odotettavissa haasteita; silloin ollaan yhä enemmän kotimarkkinoiden kysynnän varassa”, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sanoo tiedotteessaan.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio hämmästelee linjauksia, joissa hallitus on ”lisäämässä merkittävästi polttoaineverotusta, maahanmuuttoa sekä valtion velkaa”.

Haittaverojen suurin kiristys kohdistuu tällä kertaa liikenteen polttoaineveroihin. Bensiinin vero on elokuussa kiristymässä 6,3 senttiä ja dieselin 6,9 senttiä litralta.

Perussuomalaiset toteaa, että vuosittain valtio on keräämässä 250 miljoonaa euroa lisää polttoaineista.

”Tämä on myrkkyä duunarille, yrityksille ja teollisuudelle. Kaikki korotukset siirtyvät tuotteiden loppuhintoihin ja työssäkäynti tulee yhä kalliimmaksi. Ostovoima laskee erityisesti pieni- ja keskituloisilla”, Tavio sanoo.