Keskipalkkaisen, vuosipalkka 42 500 euroa, perheettömän palkansaajan tuloveroprosentit vertailumaissa vuonna 2017.Kuva: Veronmaksajat / Kuvakaappaus

Verotus iskee ankarasti palkansaajan uralla etenemisen ja lisäansioiden kannustimiin, selviää Veronmaksajien selvityksestä. Sen mukaan pienten palkkojen verotus on Suomessa eurooppalaista keskitasoa, mutta tulojen noustessa verotus muuttuu kireämmäksi.

Mitä suurempia palkkatasoja tarkastellaan, sitä kireämpää verotus on vertailumaihin nähden. Esimerkiksi keskipalkkaisen veroprosentti on 2,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Euroopan vertailumaissa keskimäärin. Keskituloisen sadan euron palkankorotuksesta 47 euroa menee veroihin.

Selvityksessä keskituloiseksi katsottiin 42 500 euron palkkataso, joka vastaa jotakuinkin kokoaikaisten työntekijöiden keskipalkkaa Suomessa tänä vuonna. Sitä saivat esimerkiksi peruskoulun luokanopettaja, kätilö ja vanhempi konstaapeli.

Suomen verotus kiristyy monia muita maita nopeammin. Suomi on seitsemänneksi kirein verottaja sekä pieni- että keskituloisen palkkatason osalta. Marginaaliveroprosentti on Suomessa Pohjoismaiden korkein ja siten vähiten kannustava.

–Ruotsissa progressio kiristyy vasta suuremmilla tulotasoilla, ja niinpä suomalaista keskipalkkaa verotetaan Ruotsissa 5,1 prosenttiyksikköä keveämmin kuin Suomessa. 42 500 euron vuosituloilla veroero merkitsee lähes 2 200 euroa vuodessa. Vielä 27 600 euron tuloilla veroprosentti oli sama Suomessa ja Ruotsissa. Veroprogressio iskee siis Suomessa selvästi kovemmin pienipalkkaisesta keskipalkkaiseen työhön siirtyessä kuin Ruotsissa, selvityksessä todetaan.

Suomen palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna hyvin progressiivista. Vertailun suurituloisinta, 138 000 euroa vuodessa ansaitsevaa palkansaajaa verotetaan Suomessa peräti seitsemän prosenttiyksikköä ankarammin kuin muissa Euroopan vertailumaissa keskimäärin. Suurituloisen veroprosentti on neljänneksi korkein Belgian, Italian ja Ruotsin jälkeen. Palkkaverotus on suhteellisesti Suomea keveämpää erityisesti EU:n ulkopuolella.

Palkkaverotusta kuitenkin kevennettiin tänä vuonna Suomessa ensimmäistä kertaa kaikilla tulotasoilla vuoden 2009 jälkeen ja palkansaajan veroprosentti aleni noin 0,6 prosenttiyksikköä. Tuloverotuksen ohella työnantajamaksut kevenivät kilpailukykysopimuksen myötä.

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2017 -selvitys vertailee työn verotusta 18 OECD-maassa. Sen teki Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola.

– Euroopassa veropolitiikka on viime vuosina kääntynyt talouskasvua ja työllisyyttä vahvistavaan suuntaan. Tänä vuonna oli Suomen vuoro erottua joukosta kilpailukykyä ja työllisyyttä tukevalla työn verotuksen kevennyksellä, Kirkko-Jaakkola sanoo tiedotteessa.