On hyvin todennäköistä, että joko sdp:n varapuheenjohtaja, liikenneministeri Sanna Marin, 34, tai sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman, 37, on piakkoin Suomen pääministeri. Millaista Suomea he rakentaisivat ja miten se eroaisi pääministerin pallilta väistyneen sdp:n puheenjohtajan Antti Rinteen Suomesta?

Vertailimme kaksikon vastauksia Alma Median vaalikoneeseen eduskuntavaalien 2019 alla. Marinin ja Lindtmanin vastaukset löytyvät koottuna alla näkyvästä graafista, jossa näkyvät myös väistyneen pääministeri Rinteen vastaukset samoihin kysymyksiin.

LUE MYÖS:

Suuria yllätyksiä kaksikon vastauksista ei löydy yleiseen demarilinjaan nähden. Molemmat olisivat valmiita kiristämään verotusta pääomatulojen osalta, ja molemmat vastustavat perintöverosta luopumista. Marin on molemmissa vastauksissa vasemmistolaisemmalla linjalla, sillä hänen vastauksensa ovat muotoa ”täysin samaa mieltä” (pääomatuloverotuksen kiristäminen) ja ”täysin eri mieltä” (perintövero). Lindtmanin vastaukset ovat maltillisemmat vaihtoehdot samaa mieltä ja eri mieltä.

Tämä ero pätee kaksikkoon laajemminkin: Marin ottaa vahvemmin kantaa. Vaalikoneen 20 kysymyksessä hän on valinnut 10 kertaa äärimmäisen vaihtoehdon eli täysin samaa mieltä tai täysin eri mieltä. Lindtmanilla vastauksia 1 (täysin eri mieltä) tai 5 (täysin samaa mieltä) on vaalikoneessa vain kolme kappaletta. Vastausta numero 3 eli neutraalia Lindtman ei kuitenkaan viljele.

Juttu jatkuu grafiikan alla.

Aivan samasta puusta kaksikon verolinjat eivät ole, sillä Marin olisi valmis kiristämään tuloverotusta, jotta vanhustenhoidon laatua voitaisiin parantaa. Vaalikoneen väite kuuluu: vanhustenhoidon laatua pitää nostaa tuloverotusta kiristämällä. Lindtman on väitteestä eri mieltä, Marin samaa mieltä.

Kumpikaan ei vähentäisi Suomen valtion velkaantumista leikkaamalla sosiaalitukia.

Molemmat katsovat, että Suomen ”pitää seurata muiden Pohjoismaiden esimerkkiä ja asettaa aikaraja uusien polttomoottoriautojen kieltämiseksi”. Myös Rinteen hallitusohjelmassa pyrittiin tielle, joka vähintään puolittaisi liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä, ja pyrittiin kohti hiiletöntä liikennettä sekä fossiilisista polttoaineista vapautumista.

Ydinvoimakysymys tuo esiin mielenkiintoisen sukupolvieron Rinteen ja seuraajaehdokkaiden välillä. Rinne katsoo, että Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa myös viidennen ydinvoimalan jälkeen. Vaalikoneen väitteessä mainitaan erikseen, että ydinvoimaa tarvitaan ”muun muassa ilmastonmuutoksen torjuntaan”.

Marin ja Lindtman ovat molemmat väitteestä eri mieltä eli vastustavat lisäydinvoiman rakentamista.

Puolustuspolitiikassa kaikki kolme pitävät auki sitä mahdollisuutta, että Hornetit korvaavia uusia hävittäjiä hankittaisiin ”vähemmän kuin puolustusvoimat haluaa”.

Rinne on Nato-myönteisempi kuin Marin ja Lindtman. Kysyttäessä, pitäisikö Suomen rajoittaa sotilaallista harjoittelua Naton ja Yhdysvaltain kanssa, hän vastustaa väitettä. Marin ei ota kantaa, kun taas Lindtman on väitteen kanssa samaa mieltä.

Koko kolmikko vastustaa perustuloa – vastikkeeton sosiaaliturva ei kuulu sdp:n doktriiniin.

Marin kannattaa kotihoidontuen maksimiajan lyhentämistä kolmesta vuodesta kahteen (samaa mieltä) kun taas Lindtman pitäisi tuen keston ennallaan (eri mieltä). Väitteessä todetaan, että leikkauksen tavoitteena olisi lisätä naisten työllisyyttä.

Maahanmuutto- tai turvapaikkapolitiikassakin kaksikon välillä on tuttu sävyero. Molemmat vastustavat väitettä, että Suomen tulisi jyrkästi rajoittaa turvapaikanhakijoiden pääsyä maahan, mutta Marin on väitteestä täysin eri mieltä, Lindtman puolestaan eri mieltä.

LUE MYÖS: