Veronmaksajien riski Guggenheimissa ei ole suuri, arvioi Helsingin kaupunginhallituksen jäsen Hannu Oskala (vihr.).

Viime viikolla julkaistussa Guggenheim-esityksessä arvioidaan, että museotoiminnan tulot ovat vuosittain 9,9 miljoonaa euroa, josta lipputuloista saataisiin vuosittain 6,5 miljoonaa euroa. Vuosittaiset kulut helsinkiläisille veronmaksajille olisi 0,9 miljoonaa euroa vuosittain.

Vaikka pääsylipputulot olisivat reilustikin pienemmät, Oskala ei usko, että niitä aletaan helposti vaatia veronmaksajilta, koska ensin käytettäisiin muut keinot.

–Ainakin siinä on mekanismi hallintomaksuun liittyen, että jos kävijämäärät jäävät merkittävästi vähäisemmäksi, säätiö alentaa hallintomaksua. Sellainen mekanismi sinne on leivottuna kyllä, Oskala kertoo Uudelle Suomelle.

Hän korostaa, että veronmaksajille riski on ainoastaan vuokravelan maksu kiinteistöyhtiölle. Helsingin kaupungin elinkeinosuunnittelija Henri Kähönen kertoi eilen maanantaina Uudelle Suomelle, että Guggenheim-esityksen laskelmien mukaan rakennettavan kiinteistön vuotuinen tilakustannus Helsingin kaupungille olisi arviolta noin 6,5 miljoonaa euroa. Summasta kuitenkin vain 924 000 euroa on todellisia ylläpitokustannuksia, jotka tulisivat helsinkiläisten veronmaksajien maksettavaksi.

Lue lisää aiheesta: Selvennys outoon 6,5 miljoonan Guggenheim-lukuun: ”900 000 menee veronmaksajilta”

Jos lipputulot ovat arvioitua huonommat, säätiön velvollisuus on hoitaa kulut. Museon käyttötalouden rahoitus perustuu useampaan lähteeseen: lipputulot, muut museon tuotot, varainhankinta ja valtion tuki, jota opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan myönnetään Guggenheimille 1,3 miljoonaa euroa vuosittain.

–Sitten jos jäädään paljon niistä pääsymaksuista, niin se tarkoittaa, että Guggenheim Helsinki -säätiö, joka on irrallinen sekä kiinteistöyhtiöstä että kaupungista, tekee sen tappion, Oskala sanoo.

–Sitten on esimerkiksi näyttelymaksut ja muut, niin varmaan ne säästävät sitten ensimmäisenä niistä. Tavallaan se julkinen vastuu on kyllä jossain määrin erotettu kyllä, hän toteaa.

Kuka sinne Guggenheim Helsinki Tukisäätiöön ne rahat laittaa, kuka sitä pääomittaa?

–He pääomittavat sitä itse. Heillä varmasti varainhankinta jatkuu samalla tavalla kuin ennenkin. Olen ajatellut tämän ainakin niin, että he ovat onnistuneet keräämään ihan uskomattoman summan yksityistä rahaa juuri tällä hetkellä, mutta eiväthän he sitä varankeräämistä nyt lopeta. Se jatkuu 20 vuotta. He keräävät yksityistä rahaa Suomesta aktiivisesti joka vuosi, Oskala vastaa.

Eli tässä ei ole sellaista riskiä, että vaikka lipputulot olisivat huomattavasti pienemmät kuin arvioitiin, niin veronmaksajille tulisi mitään kuluja siitä?

–Aina tottakai on olemassa se riski, että koko hanke kaatuu ja koko lainaosuus kaatuu veronmaksajien takuun kautta maksettavaksi. Tottakai sellainen riski siellä on kaikkein viimeisenä, mutta uskon, että ennen kuin sinne mennään, siinä on aika monta kommervenkkiä, koska se velan lyhennys, joka on se julkinen riski, on aika pieni, Oskala vastaa.

Entä jos tulee voittoa? Laitetaanko ne rahat pahan päivän varalle?

–Tätä kannattaa kysyä säätiöltä, mutta oletan, että silloin jonkin verran pääomitetaan säätiötä, jotta on sateisemman päivän varalle rahaa. Vastaavasti esimerkiksi Bilbaon Guggenheimiin on ostettu taidetta ihan kiinteäksi kokoelmaksi, Oskala kertoo.

Oskala suhtautuu ”varovaisen myönteisesti” viime viikolla julkaistuun Guggenheim-esitykseen.

–Näen tämän matkailu- ja elinkeinohankkeena, joka olisi Helsingille ihan kohtuullisen kokoinen riski otettavaksi. 6,5 miljoonaa euroa tuntuu aika paljolta vuosittain, mutta loppujen lopuksi Helsingin budjetti ja käyttötaloushan on noin 4,7 miljardia, hän kertoo.

Hän suhteuttaa Guggenheimia tavallisen kansalaisen sijoitukseen.

–Olen laskenut sellaisen vertauksen, että jos vuosituloista olisivat 30 000 euroa, niin tämä vertautuisi 40 euron riskiin. Kyllähän jokainen meistä voi lototakin 40 eurolla. Jos 40 euroa mahdollisesti tuottaisi meille 60 tai 80 euroa niin eikö tämän kokoinen riski kannattaisi ottaa? Oskala sanoo.

Hän myöntää, että Guggenheimin rakennuskustannukset 80 miljoonaa euroa tuntuu ”tosi isolta summalta”, samoin vuotuinen käyttökustannus, joka on 924 000 euroa.

–Mutta ihmisiltä unohtuu, miten valtava kaupunki Helsinki lopulta on, ja kuinka paljon me käytämme muutenkin esimerkiksi kaupunkimarkkinointiin. Meillähän on esimerkiksi tämä Lux Helsinki -valotapahtuma, jonka tarkoituksena on pelkästään markkinoida venäläisille turisteille vuodenvaihteen aikoihin, ja sen budjetti on noin 800 000 euroa, ja se kestää vain viikon, Oskala sanoo.

Hän korostaa, että Guggenheim toisi lisää työpaikkoja ja edistäisi matkailualaa.

–Tämä toisi erityisesti palvelualoille työpaikkoja ja rakennusaikana toisi rakennusalalle 1220 henkilötyövuotta. Näen tämän ensisijaisesti elinkeinopoliittisena hankkeena ja sellaisena millä voimme edistää matkailua, Oskala kertoo.

–Mun on vaikea keksiä mitään hirveän paljon parempaa konstia kehittä matkailua kuin Guggenheim, hän lisää.

Oskala muistuttaa, että matkailu on maailmanlaajuisesti ”yksi harvoista kasvavista aloista”.

–Helsinki on jäänyt sekä Oslon että Tukholman jälkeen matkailun kehityksessä. Tottakai siihen vaikuttaa Venäjän tilanne, mutta jos ajatellaan miten kallis maa Norja on, se on hämmentävää, että Suomi ei pysty houkuttelemaan turisteja samassa määrin kuin Oslo, Oskala pohtii.

–Uskon, että tämän tyyppiset nimenomaan sisältöön satsaavat hankkeet voisi tuoda meille niitä turisteja. Onhan se vähän hassua, että käytämme 700 000 ihmistä katsomassa Sibelius-monumenttia. Onko se sellaista mitä haluamme ihmisille näyttää tai mitä haluaisimme itse käydä jossain katsomassa?

Oskalan edustama Helsingin vihreät on toiseksi suurin ryhmä Helsingin kaupunginvaltuustossa. Vihreällä valtuustoryhmällä ei ole hankkeeseen vielä kantaa.

Helsingin vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Otso Kivekäs kertoi Uudelle Suomelle viime viikolla, että vihreät ei ole tekemässä Guggenheim-esityksestä ryhmäpäätöstä.

–Meillä on aina ihmisillä oikeus äänestää oman näkemyksensä mukaan. Me emme sillä tavoin tee ryhmäpäätöksiä, jotka sitoisivat, Kivekäs sanoi.

Lue lisää aiheesta: Vihreissä heräsi ihmetys valtion Guggenheim-rahasta: ”Yksi ministeri sanoo yhtä ja toinen toista”

Lue myös: Säätiön johtaja vastaa huoleen Guggenheim-lainan takauksesta: "Rakennuksen arvo ylittää lainan määrän"