Omistajaohjausministeri Sirpa Paateron (sd) linjaus Sierilän vesivoimahankkeesta saa kritiikkiä sdp:n hallituskumppanilta vihreiltä sekä Suomen luonnonsuojeluliitolta.

Paatero toteaa Ylen haastattelussa, että hän ei näe ristiriitaa voimalan rakentamisen ja vaelluskalakantojen elvyttämistä lupaavan hallitusohjelman välillä. Hän ei aio puuttua luvat saaneen ja oikeuskäsittelyt voittaneen Kemijoki Oy:n rakennushankkeeseen.

”En näe mitään syytä minkä takia edes pitäisi puuttua”, Paatero sanoo Ylelle.

LUE MYÖS: Kokoomuslainen vetoaa vihreään ministeriin: ”Voimala vie pohjan hallitusohjelman hyviltä kirjauksilta”

Yleisradion uutisen mukaan voimalaitosyhtiöt ovat vuosikymmenien ajan vastustaneet Kemijoen kalateiden rakentamista. Joen vaelluslohi kuoli aikanaan sukupuuttoon, koska kalateitä ei rakennettu. Tästä huomauttaa ministeri Paaterolle vihreiden kuusamolainen varakansanedustaja, Ekovihreiden puheenjohtaja Mika Flöjt.

”Ministeri Sirpa Paaterolle tiedoksi, että Sierilän vesivoimahankkeen takia Kemijoki Oy on vuosikymmeniä viivytellyt kalateiden rakentamista Kemijokeen. Vaelluskalojen paluu Rovaniemelle olisi estänyt Sierilän. Siten ministeri Sirpa Paatero on ihan pihalla kommentoidessaan Sierilän vesivoimahanketta Ylellä tänään”, Flöjt väittää Puheenvuoron blogissaan.

Hän on Ylen uutisen kanssa samaa mieltä siitä, että Sierilän voimalasta tulisi lisähaittaa vaelluskaloille. Flöjtin mukaan Kemijoki Oy aikoo rakentaa Sierilän voimalansa ilman kalateitä.

”Siten on käsittämätöntä, että ministeri Sirpa Paatero toteaa Ylellä, että asia on yhtiön asia jos hallitusohjelmassa lukee vaelluskala-asioiden edistäminen”, Flöjt ihmettelee.

”Ministeri Sirpa Paateron tulee käyttää valtion omistajanohjausta ja estää Kemijoki Oy:n Sierilän voimalaitos.”

Samoilla linjoilla on toinen vihreä vaikuttaja, Rovaniemen kaupunginvaltuutettu Miikka Keränen.

”Kemijoki Oy ei saa tuhota Sieriniemen korvaamatonta luontoa, jokimaisemaa ja raakkua. Sierilän alue on suojeltava ja voimalaitos on estettävä”, hän tviittaa.

Luonnonsuojeluliitto eri mieltä Kemijoki Oy:n ja Paateron kanssa

Voimalahanketta vastustaa myös Suomen luonnonsuojeluliitto. Liiton toiminnanjohtaja Päivi Lundvall vastaa Twitterissä Kemijoki Oy:n toimitusjohtajan Tuomas Timosen väitteeseen, että Rinteen hallituksen ohjelma ”itse asiassa tukee uusiutuvan energian tuotantoa ja vesivoima on ihan ratkaisevassa roolissa tässä koko Suomen hiilineutraalissa tavoitteessa”.

”Olen Kemijoki Oy:n kanssa erimieltä, hallitusohjelma ei tue Sierilän rakentamista. Se [hallitusohjelma] tukee ilmastonmuutoksen vastaista taistelua. Vesivoima vapauttaa hiiltä ja metaania ja tuhoaa biodiversiteettiä”, Lundvall kirjoittaa.

Lundvallin mukaan omistajaohjausministeri Paatero ”pesee kätensä” valtion osaomistaman Kemijoki Oy:n hankkeesta.

”Hallitusohjelma ei suoraan tue Sierilän padon rakentamista”, hän kirjoittaa.

”Sirpa Paatero pesee kätensä valtion osaomistaman Kemijoki Oy:n ilmastonmuutosta kiihdyttävästä hankkeesta.”

Myös oppositiopuolue kokoomuksen entinen kansanedustaja Pertti Salolainen ihmettelee ristiriitaa.

”Hallitus lupaa elvyttää vaelluskalakantoja, mutta näyttää myös vihreää valoa uudelle Kemijoen voimalalle… Vastustan jyrkästi Kemijoen lisätuhoamista! Kalatiet viimeinkin kuntoon”, Salolainen vaatii.

Aiheeseen liittyviä Twitter-viestejä alla. Juttu jatkuu tviittien alla.

KHO antoi luvan vuonna 2017

Korkein hallinto-oikeus pysytti vuoden 2017 päätöksellään voimassa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ja Vaasan hallinto-oikeuden päätökset Sierilän vesivoimalaitoksen rakentamisluvasta. KHO katsoi, että hankkeen hyödyt ovat huomattavat sen aiheuttamiin menetyksiin verrattuina.

”Asiassa sovelletun vanhan vesilain mukaan luvan myöntäminen edellyttää, että hankkeen hyödyt ylittävät huomattavasti siitä aiheutuvat yleisiin ja yksityisiin etuihin kohdistuvat haitat. Hyötynä otetaan huomioon voimalaitoksen vuosittain tuottaman sähkön arvo 20-kertaisena. Haittoina otettiin huomioon muun muassa yksityisten kiinteistöjen virkistyskäytön huonontuminen ja joen luontoarvojen heikentyminen”, KHO toteaa päätöksessään.

”Muun muassa hankkeen kalataloudelliset vaikutukset eivät kuitenkaan vaarantaneet Keski-Kemijoen tilaa niin, että vesimuodostuman tilaluokitus tai myöskään mikään luokituksen osatekijä olisi heikentynyt EU-oikeudessa kielletyllä tavalla.”