Oppositiopuolue vihreät kertoo olleensa parlamentaarisen yritystukityöryhmän keskusteluissa valmis leikkaamaan yritystukia kaikkiaan noin 600 miljoonan euron edestä. Uusi Suomi sai vihreiltä listan tuista, joita puolue olisi ollut valmis leikkaamaan ”saman tien”. Vihreiden mukaan kaikki listan kohdat olivat esillä neuvotteluissa, joskaan eivät kokonaisuutena listan muodossa.

Työryhmä ei lopulta kyennyt löytämään yhteisymmärrystä yritystuista, joiden leikkaamista se olisi esittänyt hallituksen kehysriihelle. Työryhmän jäsenet eri puolueista ovat torstaina tuoneet julki pettymystään ryhmän työn lopputuloksiin.

Vihreitä ryhmässä edustanut Emma Kari katsoo, että ”työryhmä oli täydellinen epäonnistuminen”. Hän huomauttaa, että yritystukia myönnetään laskutavasta riippuen 4–8 miljardin euron edestä ja näistä isoa osaa pidetään hyödyttöminä tai jopa haitallisina.

– Vihreät olisi ollut valmiita leikkaamaan yritystuista saman tien 600 miljoonaa euroa. Nämä rahat olisi voitu kohdentaa siihen, mikä Suomea vie eteenpäin: koulutukseen, tutkimukseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen. Nyt tämä työ jää seuraavalle hallitukselle, Kari sanoo tiedotteessa.

Vihreät toimitti Uudelle Suomelle tarkemman listan 8 yritystuesta, joista se olisi valmis leikkaamaan yhteensä 600 miljoonaa euroa. Sama lista on esitetty puolueen vaihtoehtobudjetissa.

Alla vihreiden lista puolueen perusteluiden kera:

– Dieselin alennettu verokanta (100 milj.): Tuen leikkaus parantaisi vaihtoehtoisten polttoaineiden ja raideliikenteen kilpailuasemaa. Dieseliä käyttäville henkilöautoille korotettu polttoainevero hyvitettäisiin ajoneuvoverossa, joten esitys ei tuo heille muutosta nykytilaan.

– Työkoneiden alennettu verokanta (110 milj.): Työkoneiden oikeus käyttää dieseliä kevyemmin verotettua kevyttä polttoöljyä synnyttää verotuen. Esitämme tuen leikkaamista noin neljänneksellä.

– Turpeen alennettu verokanta ja metsähakkeen tuki (20 milj.): Turpeen tukeminen on haitallista niin ilmaston kuin luonnonsuojelun näkökulmasta. Mittavaa tukea ei voi lakkauttaa kerralla, koska se kannustaisi kivihiilen ja muiden fossiilisten tuontipolttoaineiden käyttöön, mutta esitämme veron palauttamista vuoden 2015 tasolle.

– Kaivosten alennettu sähkövero (19 milj.): Energiaintensiivistä ja paljon saastuttavaa kaivosteollisuutta tulee verottaa korkeamman sähköveroluokan mukaan, jossa se oli ennen tätä hallitusta.

– Teollisuuden päästökauppakompensaatio (27 milj.): Hallituksen uusi tuki raskaalle teollisuudelle kompensoi päästöoikeuksien aiheuttamaa sähkön hinnan nousua. Tuki tulee lakkauttaa perusteettomana ja ilmastolle haitallisena. Se on tehoton, eikä kannusta teollisuuden uusiutumista vähähiilisemmäksi.

– Teollisuuden energiaverojen palautus (230 milj.): Paljon energiaa käyttävät yritykset saavat mittavat energiaverojen palautukset sen lisäksi, että ne maksavat sähköstä alennettua veroa. Tuki tulee lakkauttaa perusteettomana ja ilmastolle haitallisena, sillä se hidastaa panostuksia energiatehokkuuteen.

– Irtaimen käyttöomaisuuden poistot (100 milj): Yritykset voivat verotuksessa tehdä poistoja hankkimastaan irtaimesta käyttöomaisuudesta eli esim. ostamistaan koneista ja laitteista. Verotuki syntyy siitä, että poistot tehdään pääsääntöisesti nopeammin, kuin mitä hankintojen taloudellinen käyttöikä edellyttäisi. Noin puolen miljardin tukea pienennetään viidenneksellä vastaamaan paremmin todellista omaisuuden kulumista. Nykyinen verotuki myös suosii pääomavaltaisia toimialoja työvoimavaltaisten alojen kustannuksella.

– Matkustajaliikenteen tuki (15 milj.): Valtio tukee merenkulkua monin eri tuin. Yksi niistä kohdistuu miehistökustannuksiin. Ehdotamme miehistötukea rajattavaksi matkustajaliikentessä kuten Viron ja Ruotsin risteilyillä. Tuen leikkaaminen tasaa kilpailua muiden kotimaan palveluntuottajien kuten konferenssija majoituspalveluiden kanssa. Tämä jälkeenkin matkustajamerenkululle jää erilaisia tukia vielä noin 200 miljoonan euron edestä.

Päivitys klo 16.54: tarkennettu ensimmäistä kappaletta.