Vihreiden ja vasemmistoliiton eurovaaliehdokkaiden joukossa on muita enemmän haluja antaa EU:lle suora oikeus kerätä veroja jäsenmaidensa kansalaisilta.

Tämä selviää ehdokkaiden Alma Median vaalikoneeseen antamista vastauksista.

Katso jutun lopussa vaalikeskustelu, jonka Uusi Suomi järjesti yhdessä Eurooppalainen Suomi ry:n kanssa.

Vihreät eurovaaliehdokkaat ovat keskimäärin eniten kallellaan EU:n verotusoikeutta päin, sillä heidän vastauksistaan laskettu indeksiluku on kahdeksan eduskuntapuolueen korkein 2,75.

Indeksiluvun maksimi on 5, jos kaikki puolueen vastaajat olisivat täysin samaa mieltä, kun väitetään, että ”EU:lle tulisi antaa oikeus kerätä veroja suoraan jäsenmaidensa kansalaisilta”. Minimi on 1, jos kaikki ehdokkaat ovat täysin eri mieltä.

Uusi Suomi järjestää tänään yhdessä Eurooppalainen Suomi ry:n kanssa EU-vaalikeskustelun Kotkassa kello 17.00–18.30.

Ehdokkaista paikalla ovat ainakin Aura Salla (kok), Sari Melkko (sdp), Silvia Modig (vas), Maritta Mynttinen (kesk), Christoffer Hällfors (rkp) ja Esa Erävalo (kd).

Kotkassa keskustellaan veroista, muun muassa siitä, pitäisikö EU:n luopua verokysymyksissä yksimielisyydestä, kuten komissio on esittänyt. Puhetta on myös suurten kansainvälisten yhtiöiden verojen välttelystä ja EU:n suorasta verotusoikeudesta. Voit seurata paneelia suorana tämän jutun lopussa olevasta videosta kello 17 alkaen.

EU:n verotusoikeitta kannattaa Alma Median vaalikoneen mukaan esimerkiksi istuva meppi Heidi Hautala, joka on myös tällä kerralla ehdolla.

”Suora verotus (tyyppiä kirkollisvero) toisi selkeyttä ja läpinäkyvyyttä. EU:n omia varoja voitaisiin kattaa myös esimerkiksi kertakäyttömuovia verottamalla”, Hautala arvioi vaalikoneessa.

Vähiten EU:n verotusoikeutta kannattavat perussuomalaiset ehdokkaat, joiden vastausten keskiarvo on tasan 1. Kaikki vastaavat väitteeseen siis täysin eri mieltä.

Lähes yhtä tiukkoja ovat kristillisdemokraattien ja keskustan ja rkp:n ehdokkaat, sillä näistäkään puolueista ei löydy yhtään EU:n suoran verotusoikeuden kannattajaa.

Yksittäisinä ehdokkaina eniten EU:n verotusoikeutta kannattavia löytyy vasemmistoliitosta, jonka ehdokkaista kuusi on vaalikoneväittämästä samaa mieltä. Yksi heistä on puolueen varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Hanna Sarkkinen.

”EU:lle tulisi antaa oikeus kerätä tiettyjä haittaveroja, kuten Euroopan laajuista lentoveroa ja rahoitusmarkkinaveroa. Kerätyt verovarat voitaisiin sitten suunnata maiden välisten raideyhteyksien kehittämiseen”, Sarkkinen näkee.

Tiukan linjan vastustajiin kuuluu esimerkiksi kristillisdemokraattien puheenjohtaja ja eurovaaliehdokas Sari Essayah.

”Verotusoikeus kuuluu kansalliseen päätösvaltaan; verotuksen alalla voidaan toki tehdä yhteistyötä muun muassa veronkierron estämisessä ja tietojen vaihdossa”, Essayah arvioi Alma Median vaalikoneessa.

Perussuomalaisten kansanedustaja ja eurovaaliehdokas Teuvo Hakkarainen ei hyväksy missään tapauksessa EU:n suoraa verotusoikeutta. Hän puhuu vaalikonevastauksessaan Neuvostoliitosta.

”Liittovaltiokehitys STOP. Valta ja lainsäädäntö takaisin kansallisvaltioille. Kukin maa itse parhaiten tuntee omat tarpeensa. Uuden Neuvostoliiton synty estettävä”, Hakkarainen kirjoittaa.

Unionin nykyinen rahoitus pohjautuu jäsenmaksuihin, joihin jäsenvaltiot keräävät varat verottamalla kansalaisiaan.

Suomi on ollut muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta EU:ssa nettomaksaja, sillä se on maksanut Brysselin kassaan enemmän kuin saanut sieltä tuki- ja kehitysrahoja. Vuonna 2017 Suomen nettomaksu EU:lle oli komission tilastojen mukaan 275 miljoonaa euroa.

EU:n suora verotusoikeus nousee poliittiseen keskusteluun säännöllisin väliajoin. Jäsenmaissa ei ole ainakaan tällä hetkellä suurempaa intoa sitä ajaa.

Tee Alma Median eurovaalikone Uuden Suomen sivuilla täällä ja lue, mitä mieltä ehdokkaat vaalikoneen 20 väittämästä ovat.