EU:n elvytyspaketti on oppositiopuolue kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon mukaan jättiläismäinen kokonaisuus, johon täytyy perehtyä tarkkaan. Orpo toteaa, että kokonaisuutena nyt saavutettu neuvottelutulos on pettymys.

”Suomen etuhan on se, että EU:n talous saadaan mahdollisimman nopeasti toipumaan koronakriisin jäljiltä. Siksi sopu itsessään on hyvä asia, mutta kun katsoo tulosta, niin kyllä se kokonaisuus on pettymys.”

Alkuperäisessä ehdotuksessa avustusten osuus olisi ollut 500 miljardia ja lainojen 250 miljardia. Niin sanottu nuuka nelikko eli Alankomaat, Itävalta, Ruotsi ja Tanska sekä myös Suomi vaativat lainaosuuden kasvattamista ja avustusten pienentämistä.

LUE SEURAAVAKSI:

Nyt hyväksytyssä paketissa avustusten osuus on 390 miljardia ja lainojen 360 miljardia. Käytettävät rahasummat ovat Orpon mukaan tähtitieteellisiä. EU:n kannalta kokonaisuus on huono.

”Vaikka Suomi sai lainapainotteisuutta lisää, leikattiin nimenomaan kehittämiseen ja uudistamiseen tarkoitetuista kohteista kuten Horisontti 2020 -ohjelmasta ja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Mielestäni se on Suomen ja Euroopan kannalta erittäin huono asia.”

Suomen maksuosuus näyttäisi Orpon mukaan kasvavan, mutta saanto jää ohuemmaksi. Pari vuotta sitten Suomi yhdessä Alankomaiden, Irlannin, Ruotsin, Tanskan, Viron, Latvian ja Liettuan kanssa muodosti niin sanotun Hansa-ryhmän ja halusi tuoda pohjoista näkökulmaa EU:hun Ranska–Saksa-akselin rinnalle.

Orpon mukaan hallitus, pääministeri ja Eurooppa-ministeri ilmoittivat viime syksynä, ettei Suomi enää ole osa Hansa-ryhmää, mutta kuitenkin elvytyspakettineuvottelujen loppuvaiheessa Suomi lähti nuukan nelikon rinnalle.

”Nuuka nelikko sai jäsenmaksupalautuksensa, jotka ovat vuositasolla satoja miljoonia. Mitä Suomi sai? Sata miljoonaa aluekehitykseen. Tämä neuvottelutaktiikka minua ihmetyttää, että mitä siellä on tapahtunut. Toki neuvottelut ovat olleet vaikeat.”

Saavutetusta tuloksesta löytyy kuitenkin myös hyvää. Avustusten osuutta saatiin alkuperäistä ehdotusta alemmaksi, mutta hinta siitä oli Orpon mukaan kova.

”Hyvää oli myös se, että ruuantuotannon edellytykset eli maatalouden rahoitus pystyttiin turvaamaan hyvällä tasolla. Se on Suomen kannalta iso asia.”

Yhtenä maksatusten ehtona on oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen. Orpon mukaan neuvottelutuloksessa on iso ristiriita. Suomen pääministeri ja hallitus viestivät, että oikeusvaltioperiaate meni läpi, mutta samaan aikaan Visegrád-maat eli Puola, Tšekki, Slovakia ja Unkari, ja etenkin Unkarin pääministeri Viktor Orbán iloitsevat siitä, että oikeusvaltioperiaate vesitettiin.

”Tähän täytyy saada selvyys, miten se oikeasti meni. Näyttää siltä, että Suomen tavoitteisiin nähden oikeusvaltioperiaate jäi todella ohueksi”, Orpo toteaa.

Kokoomuksen kansanedustaja ja suuren valiokunnan jäsen Anne-Mari Virolainen kommentoi torstaina Twitterissä, että kokoomus painottaa selkeämpiä kriteerejä sekä sitä, että hallituksen on edellytettävä elpymisvälineeltä tiukempaa ehdollisuutta. Ehdoksi elpymisrahaston luomiselle on asetettava toimet, jotka parantavat jäsenmaiden velkakestävyyttä.

Orpo sanoo, ettei ole vielä riittävästi ehtinyt perehtyä siihen, miten ehdollisuus toteutuu nyt hyväksytyssä kokonaisuudessa. Hän pitää hyvänä, että neuvotteluissa painotus siirtyi enemmän koronakriisin aiheuttamiin ongelmiin, kun alkuperäisessä esityksessä paino oli koronakriisiä edeltävässä ajassa.

”Suomen talous näyttää saavan kovan iskun koronasta, vaikka itse taudin kanssa olemme pärjänneet. Komission ennusteen mukaan Suomen talous toipuu koronakriisistä kaikista euromaista hitaimmin ja siksi muutos on ollut tärkeä.”

Orpon mukaan on oleellista, että avustukset ovat ehdollisia.

”Ne täytyy käyttää pysyvää kasvua, talouskasvua, kestävää kasvua aikaan saaviin uudistuksiin. Sisältöön en tällä perehtymisellä vielä ota kantaa, mutta mielestäni se on aivan ehdotonta.”