Tuomio törkeästä rikoksesta vaikuttaa Suomesta oleskeluluvan saaneen turvapaikanhakijan statukseen, mutta ei suoranaisesti estä turvapaikan saamista ja tarkoita maasta poistamista, kertoo Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo Uudelle Suomelle.

Jos turvapaikkakriteerit muuten täyttyvät henkilön kohdalla, niin Suomessa tehty rikos – kun kyse ei ole sotarikoksesta tai rikoksesta ihmisyyttä vastaan – ei poissulje turvapaikan saamista. Kuten Ilta-Sanomat kertoi maanantaina, poikkeusta eivät tee myöskään törkeät rikokset kuten murha tai raiskaus.

Ulkomaalaislain pykälän mukaan turvapaikka jätettäisiin antamatta vain ennen Suomeen tuloa, ulkomailla tehtyjen vakavien rikosten vuoksi.

Edellä mainittu tilanne koskee sellaisia rikokseen syyllistyneitä turvapaikanhakijoita, jotka saavat oleskeluluvan turvapaikan perusteella eli niin sanotusti pakolaisasemassa. Kuluvan vuoden myönteisistä turvapaikkapäätöksistä – kaikkiaan 1393 kappaletta lokakuun loppuun mennessä – noin 59 prosentissa oleskeluluvan peruste oli turvapaikka. Myönteisen päätöksen saa tällä hetkellä alle 30 prosenttia turvapaikanhakijoista.

Jos törkeään rikokseen syyllistynyt sen sijaan on saamassa oleskeluluvan Suomeen toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella, suojeluasema voidaan rikosten vuoksi poissulkea, mutta henkilöä ei silti voida poistaa maasta.

– Näissä muissakin tapauksissa, jos [rikokseen syyllistynyt] henkilö olisi vainottu palatessaan, turvapaikka poissuljettaisiin, mutta hän jäisi Suomeen tilapäisellä luvalla, Repo kertoo.

– Kun hän on suojelun tarpeessa eli täyttää ne kriteerit, niin hän voisi palautettuna joutua epäinhimillisen kohtelun kohteeksi.

Tällöin palautuksen estää palautuskielto, joka löytyy Suomen ulkomaalaislaista, perustuslaista ja Euroopan ihmisoikeussopimuksesta.

– Eli tällöin [hakijan] asema heikkenee, ja sitä arvioidaan uudelleen vuosi kerrallaan, mutta hän jää tilapäisesti tänne, koska palauttaminen olisi palautuskiellon vastaista, Repo sanoo.

Ja palautus voidaan tällöin tehdä vain, jos lähtömaan tilanne muuttuu turvallisemmaksi?

– Kyllä. Joko se muuttuu tai löytyy muu valtio, joka suostuu ottamaan vastaan, Repo sanoo.

Toisin sanoen myöskään silloin, jos oleskelulupa on saatu toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella, törkeä rikos ei suoraan päätä oleskelulupaa tai tarkoita palauttamista?

– Ei, oleskelulupa joudutaan tällaisessa tilanteessa myöntämään tilapäisesti, Repo kertoo.

– Mutta kaikissa asemissa, sekä pakolaisasemassa että toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun asemassa olevan, asemaa voidaan tarkastella uudelleen ja se voidaan lakkauttaa, jos henkilö syyllistyy rikoksiin. Ja jos se lakkautetaan ja olosuhteet [lähtömaassa] muuttuvat, niin henkilö voidaan myös karkottaa, Repo jatkaa.

Suojeluaseman lakkauttavia ja karkoitusta tarkoittavia päätöksiä on tehty Suomessa vuosittain, Repo lisää. Esimerkiksi raiskaus on törkeä rikos, jollaisen perusteella näitä päätöksiä on tehty.