Vastavalmistuneiden oikeustieteen maisterien työllisyysnäkymien ylle on langennut varjoja.

Lakimiesliiton toiminnanjohtaja Jore Tilander kertoo, että koronavirusepidemia on kaksinkertaistanut vastavalmistuneiden oikeustieteen maisterien työttömyyden, joka helmikuussa oli kuusi prosenttia.

”Vielä ennen koronaa vastavalmistuneiden työllistyminen on ollut kohtuullista, mutta korona näkyi välittömästi työllistymisessä, eivätkä vastavalmistuneet saa tällä hetkellä töitä. Toivotaan, että se on ohimenevää ja palattaisiin normaaliin tässäkin asiassa”, Tilander sanoo.

Työllistymistä voi hankaloittaa vielä yliopistojen oikeustieteellisiin tiedekuntiin ja yksiköihin auenneet lisäopiskelupaikat. Viime viikolla ilmeni, että oikeustieteellisen alan valintakokeen toisen vaiheen pisteytyksessä oli tapahtunut virhe, minkä takia useat hakijat olivat saaneet virheellisen tiedon opiskelupaikan saamisesta. Paikasta jo tiedon saaneet saivat pitää paikkansa.

Virheen seurauksena kevään yhteisvalinnassa oikeustieteellisiin tiedekuntiin otettiin 46 opiskelijaa suunniteltua enemmän.

”Tietysti on hienoa, että virheellisen hyväksymisilmoituksen jo saaneet otettiin myös sisään. Olisi ollut kohtuutonta, jos he eivät olisikaan päässeet. Työllistymistilanne ei kuitenkaan tule missään nimessä helpottumaan, ja lisäopiskelupaikat heikentävät työllisyysnäkymiä.”

”Työllistymistilanne ei tule helpottumaan, ja lisäopiskelupaikat heikentävät työllisyysnäkymiä.”

Virheen takia otettujen lisäopiskelijoiden lisäksi yliopistot ovat kasvattaneet opiskelupaikkamääriä myös hallituksen kannustuksesta.

Hallitusohjelman tavoitteisiin kuuluu koulutustason nostaminen sekä eri alueiden ja alojen osaajapulaan vastaaminen. Opiskelupaikkojen lisäyksellä pyritään myös tasoittamaan koronaviruksen aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia.

Oikeustieteellisissä tämä on tarkoittanut yliopistojen ilmoitusten perusteella yhteensä 53:a paikkaa lisää keväällä ilmoitettuihin hakupaikkoihin.

Yhdistettynä yhteisvalintamokan tuomiin lisäpaikkoihin tulevana syksynä alkavien oikeustieteellisen koulutusten opiskelupaikkojen määrä on siis 17 prosenttia suurempi kuin määrä, jonka yliopistot keväällä alun perin ilmoittivat.

”Toivotaan, että nyt valittujen valmistuessa viiden vuoden kuluttua tilanne on erilainen. Vaikka sisäänottomääriä lisätään, juristien työpaikat eivät lisäänny, joten kaikki eivät tule välttämättä työllistymään omalle alalle”, Tilander sanoo.

Hän myös esittää huolensa koulutuksen laadun heikkenemisestä, jos sisäänottomääriä kasvatetaan ilman tiedekuntien tai yksiköiden määrärahojen lisäämistä.

”Samalla opetushenkilökunta joutuu koville, kun on pidettävä pelkkiä massaluentoja, vaikka pitäisi pystyä opettamaan yksilöllisemmin. Opetuksen laatu siis kärsii huomattavasti”, Tilander sanoo.