Tulevaisuus on Viron ja Suomen, yhdessä. Näin sanoo Viron Helsingin-suurlähettiläs Margus Laidre.

Niin toki on myös menneisyys, joka on Laidrelle tuttua. Hän on historioitsija, joka on väitellyt Tarton yliopistossa Ruotsin suurvalta-ajoista.

Hän on miettinyt kummankin 100-vuotiaan menestymistä, mutta myös kipeimpiä kohtia, kuten Suomen sisällissotaa ja Viron vuotta 1939, jolloin aggressiivinen Neuvostoliitto sai Viron vaikutuspiiriinsä ilman laukaustakaan.

Laidre ei ole kuitenkaan juuttunut historiaan. Hän nivoo Suomenlahden veljesvaltioiden tulevaisuuden konseptiinsa, jonka nimi on uusi Pohjola.

– Tarvitsemme uutta ideaa ja edelläkävijyyttä. Jos haluamme, että uudella Pohjolalla olisi vaikutusta Euroopan unionissa ja myös muualla maailmassa, tarvitsemme tiiviimpää yhteistyötä. Vanha Pohjoismaiden ja Baltian maiden konsepti ei enää riitä, ja ehkä uuteen Pohjolaan liittyvät myös Pohjois-Saksan tai Puolan alueet, että tulemme vielä vahvemmaksi.

Laidren ajatuksen historia ulottuu hänen aikaansa Lontoon-suurlähettiläänä, jolloin hän havaitsi, että ovet avautuivat aivan uudella tavalla, kun pienemmät maat liittyivät yhteen.

– Ruotsin suurlähettilään kanssa keksimme epävirallisen Pohjoismaat-Baltia-klubin, jossa oli mukana kahdeksan suurlähettilästä. Sen jälkeen Britannian huippudiplomaatit tulivat meidän vieraaksemme. Siitä tuli idea, että tätä voisi käyttää laajemmin.

Uusi Pohjola voisi lähteä liikkeelle siitä, että Suomen ja Viron kansalaisten yhteydestä rakennettaisiin tiiviimpi. Vaikka virolaisia on paljon töissä Suomessa ja suomalaisia käy turisteina runsaasti Virossa, on suhde pinnallinen.

– Luulemme, että tunnemme toisemme hyvin, mutta emme oikeasti tunne. Välit ovat kyllä hyvät, mutta kuten perheessä, avioliitto pitää keksiä uudelleen joka päivä. Sama koskee ystävyyttä Viron ja Suomen välillä.

Satavuotisjuhlat voisivat olla uuden alun lähtölaukaus erityisesti nuoremmille sukupolville. Laidre herättäisi esimerkiksi henkiin vanhan ystävyyskoulu-konseptin.

Valtioiden poliittisten johtajien pitäisi näyttää kansalaisille esimerkkiä yhteisestä tekemisestä muutoinkin kuin puheen tasolla.

– Voisimme olla esimerkki koko Euroopalle.

Laidrea vähän harmittaa kilpailu, jota maiden välillä käydään sen sijaan, että keskityttäisiin yhteistyöhön. Pientä kissanhännänvetoa on nähty esimerkiksi alkoholiveron puolella.

– Jos talous pohjautuu vain alkoholimyyntiin, ei sellainen hallitus ja valta kestä kauan, hän sanoo yleisellä tasolla ja naurahtaa.

Niin Viro kuin Suomikin ovat nyt kovassa talousnosteessa. Digitalisaatiosta ja turismin kasvusta hyötyvien EU-kaverusten yritykset menestyvät ja globaaleja trendejä seurataan ahkerasti. Molemmissa maissa on haluja ja kykyä tuottaa uusia pikku-nokioita ja palvelukonsepteja.

Laidre on hyvin ihastunut ajatukseen Helsingin ja Tallinnan kaksoiskaupungista, niin sanotusta Talsingista. Se olisi nykyisine metropolialueineen yli puolentoista miljoonan asukkaan kokonaisuus, jossa kahden valtion kyky tuottaa osaamista yhdistyisi.

– Ehkä olen lapsenmielinen idealisti, mutta olen varma, että Talsinki tulee. Sen on pakko tulla. Tästä tulee mielestäni uusi pohjoinen metropoli, joka ei yhdistä vain Suomea ja Viroa, vaan koko Pohjolan. Sinne olisi mahdollista myös amerikkalaisten ja aasialaisten yritysten lähteä ja olla mukana. Se on innovatiivinen ja dynaaminen paikka.

Onko Helsinki–Tallinna-tunneli edellytys Talsingille?

– Ei se välttämättä ole edellytys, mutta olen sitä mieltä, että kyllä myös tunneli tulee. 20 vuotta sitten ei kukaan olisi kuvitellut, että niin paljon laivoja – 20 päivässä – kulkee Tallinnan ja Helsingin välillä. Tästä syystä uskon, että myös tunneli tulee.