Yhdysvaltalainen the National Interest -lehti julkaisi ­viime viikolla Venäjän presidentin Vladimir Putinin laatiman mielipidekirjoituksen. Kyseinen teksti ilmestyi saman- aikaisesti myös Venäjän presidentinhallinnon Kremlin.ru-nettisivuilla.

National Interestiä pidetään Yhdysvaltain republikaanipuolueen näkemyksiä myötäilevänä julkaisukanavana, mutta keskeistä asiassa ei ole julkaisun nimi, vaan itsensä Putinin laatimaksi väitetyn mielipidekirjoituksen tai oikeammin esseen sisältö.

Usean sivun pituisessa kirjoituksessaan Venäjän presidentti käsittelee ennen kaikkea toiseen maailmansotaan johtaneita syitä.

Putin on suivaantunut siitä, että erityisesti Euroopan unionin piirissä on yleistynyt näkemys, jonka mukaan sekä natsi-Saksa että Neuvostoliitto olivat yhteisesti pääsyylliset sodan syttymiseen.

Europarlamentti julkaisi viime vuonna päätöslausuman, jossa katsottiin, että sodan keskeinen syy oli elokuussa 1939 allekirjoitettu Molotov-Ribbentrop-sopimus, jonka salaisen lisäpöytäkirjan puitteissa Neuvostoliitto ja Saksa jakoivat Itä-Euroopan etupiireihin.

Putinin kirjoituksesta löytyy arvoituksellinen virke: ”Kaikki johtavat valtiot olivat jossain määrin vastuussa sodan syttymisestä.”

Siis myös Neuvostoliitto?

Pääväite Putinin historiatulkinnassa on kuitenkin se, että Neuvostoliitto oli pakotettu yhteistyöhön natsi-Saksan kanssa, koska länsivallat olivat vuonna 1938 solmitun Münchenin sopimuksen nojalla antaneet Adolf Hitlerille luvan miehittää Tšekkoslovakian niin sanottu sudeettialue.

Putinin mukaan Josif Stalin joutui vallinneessa tilanteessa puun ja kuoren väliin, koska länsivallat vinkkasivat ”Münchenin petoksessa” Hitlerille, että sotilaallinen operointi Neuvostoliiton suuntaan on mahdollista ja jopa toivottavaa.

”Talvisotaa Putin ei edes mainitse. Tämä ei ole yllätys, sillä juuri talvisota on ollut Venäjän ja Neuvostoliiton viattomuutta vaaliville venäläishistorioitsijoille vaikeasti käsiteltävä asia.”

Varsinkin Puolassa on kritisoitu voimakkaasti Putinin ­näkemyksiä sotaan johtaneista syistä. Puolan parlamentti antoi tämän vuoden alussa päätöslauselman, jossa tuomitaan yhtäläisesti sekä Neuvostoliiton että natsi-Saksan toimet.

Vladimir Putinin mielestä Puola teeskentelee viatonta, vaikka oli presidentin mielestä sodan aikana aggressiivinen toimija, joka pyrki aluelaajennuksiin. Putinia myös närästää, että Puolassa ja Tšekin tasavallassa on tuhottu puna-armeijan sankaritöistä kertovia muistomerkkejä, kuten marsalkka Ivan Konevin patsas Prahassa.

Venäjän presidentin kirjoitusta on kommentoitu maailmalla laajasti. Britannian ulkoministeriö esittää kritiikkinsä tyylikkäästi: ”Yhteistä historiaa ei saa hyödyntää poliittisena instrumenttina.”

Baltian maissa kirjoitus on tuomittu historian valkopesuksi. ­Tämä ei ole yllätys, sillä Putinin mukaan Viro, Latvia ja Liettua ­liittyivät Neuvostoliittoon omasta halustaan ja demokraattisen prosessin ­kautta.

Suomi mainitaan kirjoituksessa vain kerran. Kyse on ulkoministeri Vjatšeslav Molotovin Berliinin-vierailusta marraskuussa 1940, jolloin Molotov oli vaatinut saksalaisjoukkoja poistumaan Suomesta.

Talvisotaa Putin ei edes mainitse. Tämä ei ole yllätys, sillä ­juuri ­talvisota on ollut Venäjän ja Neuvostoliiton viattomuutta vaaliville venäläishistorioitsijoille vaikeasti käsiteltävä asia.

Kirjoittaja on Kauppalehden kirjeenvaihtaja Pietarissa.