Valtiotieteen tohtori, historian tutkija Jukka Tarkka arvioi, että Venäjän presidentti Vladimir Putin saattaa tarjota Helsingin huippukokouksessa näennäisiä myönnytyksiä Minskin sopimukseen saadakseen helpotusta Venäjän vastaisiin sanktioihin.

–Putinin suuri strategia Helsingin huippukokouksessa voi hyvin perustua sellaiseen rooliin, jossa hän on tarjoavinaan myönnytyksiä Minskin sopimuksen tulkintaan päästäkseen eroon sanktioista. Trump ei ole edes Minskin sopimuksen osapuoli, joten voi hövelisti luvata mitä vaan, Tarkka kirjoittaa blogissaan.–Kun kaikki hurmautuvat Putinin näennäisistä myönnytyksistä, kukaan ei muista Krimiä, joka on varsinainen luuranko Kremlin kaapissa. Krimillä oli sentään kysymys valtiollisen rajan siirtämisestä yksipuolisella päätöksellä, asevoimilla uhaten ja vastoin kansainvälisen oikeuden ja käytöskoodin kaikkia säädöksiä. Siihen verrattuna Minskin sopimus on toisen luokan juristeriaa, hän jatkaa.

Pari päivää aikaisemmin hän luonnehti blogissaan Trumpia amatööriksi viitaten tämän tapaamiseen Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin kanssa.

–Singaporen johtajatapaamisen jälkeen kerrottiin, että neuvottelut Pohjois-Korean ydinaseistuksen ja -tutkimuksen purkamisesta alkavat pian. Presidentti Trump oli siitä niin hyvillä mielin, että päätti lopettaa sotaharjoitukset Etelä-Korean kanssa. Sitten Pohjois-Korea alkoi uudistaa jo osittain tuhottua ydinasetutkimuskeskustaan. Niin helppoa diktaattorin on höynäyttää vastapuoli, kun pöydän toisella puolella istuu touhukas amatööri. Seuraava näytös Helsingissä, Tarkka totesi.

Myös Ruotsin entinen pää- ja ulkoministeri Carl Bildt nostaa tapaamisen Kimin kanssa esiin ennakoidessaan Trumpin ja Putinin huippukokousta.

–On huolestuttavaa, jos Trump käyttää jälleen samaa käsikirjoitusta. Silloin saamme nimittäin kuulla, että Putin on venäläisten rakastama johtaja, luotettava ja nämä kaksi johtajaa rakentavat hienon suhteen välilleen. Trump tulee sanomaan, etteivät Krimin tapahtumat olleet Putinin syytä ja että Naton harjoitukset Euroopassa ovat provosoivia, Bildt toteaa mielipidekirjoituksessaan Washington Postissa.

Bildtin mukaan Trumpin tulisi sen sijaan puolustaa Ukrainan itsemääräämisoikeutta ja tuomita Krimin tapahtumat.

–Toivottavasti huippukokouksessa puolustetaan länsimaiden etuja ja arvoja. Mutta kuka tietää. Varmaa on se, että Euroopassa ollaan hermostuneita, hän kommentoi.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola puolestaan arvioi, että tapaaminen Putinin kanssa on Trumpille tapa lisätä painetta Naton huippukokoukseen, joka pidetään juuri ennen presidenttien tapaamista.

–Matka G7:stä Singaporeen tarjoaa varoittavan esimerkin matkalla NATO-huippukokouksesta Helsinkiin. Trumpin näkökulmasta kokous Putinin kanssa on tapa lisätä painetta NATO-kokoukseen. Se on luettavissa utimatumina NATO-maille ja erityisesti Saksalle, hän kirjoittaa Twitterissä.

Trump ja Putin tapaavat Helsingissä 16. heinäkuuta. Tasavallan presidentin Sauli Niinistön mukaan keskustelujen aiheet täsmentyvät tulevien kahden viikon aikana, mutta agendalla varmasti on kansainvälinen tilanne kokonaisuudessaan.

–Pienetkin edistysaskeleet jännityksen lieventämisessä olisivat kaikkien edun mukaisia. Aion omissa keskusteluissani presidenttien kanssa ottaa esille huolemme jännittyneestä tilanteesta Itämerellä sekä arktiset tavoitteemme, erityisesti mustan hiilen päästöjen yhteisen torjunnan, Niinistö kommentoi torstaina.

Lue lisää:

Näistä Sauli Niinistö puhuu Trumpin ja Putinin kanssa: ”Aion ottaa esille hyvin kiireellisen asian”

Nyt se on varmaa: Trump ja Putin tapaavat Helsingissä heinäkuussa