Kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman ennakoi, että hallitusyhteistyö kriisiytyy, mikäli hallitus ei pääse talous- ja työllisyystavoitteisiinsa. Hän väläyttää hätätilahallituksen mahdollisuutta.

”Mikäli hallitus ei löydä keinoja talouskasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi on selvää, ettei hallitus pysty toteuttamaan tavoitettaan talouden tasapainottamisesta. Siinä tapauksessa hallituksen pitää ryhtyä leikkaamaan menoja ja siihen en usko tämän hallituspohjan kykenevän. Voi olla, että maahan tarvitaan vielä hätätilahallitus”, hän sanoi KD:n puoluehallitukselle pitämässään poliittisessa katsauksessa.

Suomessa on kerran ollut hätätilahallitukseksi kutsuttu hallitus. Presidentti Urho Kekkonen nimitti sen vuonna 1975. Taustalla oli Kekkosen puoluejohtajille pitämä tiukkasävyinen puhuttelu, jossa hän mainitsi maassa vallitsevan "kansallinen hätätila" eli ennätyksellisen suuri työttömyys. Suomessa oli tuolloin 60 000 työtöntä. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2019 joulukuussa työttömiä oli Suomessa 164 000.

Lue myös:

Östman näkee, että alkanut kevätkausi on ratkaiseva hallituksen näkökulmasta.

”Kauniit tavoitteet pitää nyt muuttaa teoiksi. Työryhmien, tiekarttojen ja tyhjien puheiden sijaan nyt tarvitaan toimia, erityisesti työllisyystoimia. Kevään kehysriihi ja kesän budjettineuvottelut tulevat olemaan ratkaisevassa roolissa. Jos ei nyt löydetä keinoja talouskasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi on selvää, ettei hallitus pysty toteuttamaan tavoitettaan talouden tasapainottamisesta. Siinä tapauksessa hallituksen pitää ryhtyä leikkaamaan menoja ja siihen en usko tämän hallituspohjan kykenevän.”

Hallitus on rakentanut ohjelmansa sen varaan, että työllisyysaste nousee tavoiteltuun 75 prosenttiin. Östman huomauttaa, että työllisyystoimista ei ole vieläkään mitään tietoa. Sen sijaan hallitus on hänen mielestään tehnyt lukuisia linjauksia ja ehdotuksia, jotka päinvastoin heikentävät työllisyyttä.

”Kotitalousvähennystä leikattiin ja polttoaineveroa nostetaan joitakin mainitakseni. Tuore esitys perhevapaiden uudistamisesta vaikuttaisi samoin negatiivisesti työllisyyteen, ei vähiten siksi, että sitä ollaan rahoittamassa työnantaja- ja työntekijämaksujen korotuksella”, Östman luettelee.

Lue myös:

Hän katsoo, että paikallisen sopimisen edistäminen on yksi keskeisimmistä tarvittavista toimista.

”Tämä on paitsi työnantajan etu, myös työntekijöiden etu. Jäykistä työehdoista tulee pyrkiä pois ja tilalle kehittää järjestelmä, jossa edistetään yhteistä etua.”

Östmanin mukaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa pitää lisäksi porrastaa niin, että työttömyyden alkuvaiheessa päiväraha olisi suurempi kuin loppuvaiheessa.

”Tämä parantaisi työttömän asemaa työttömyyden alkuvaiheessa ja kannustaisi hakemaan uutta työtä aktiivisesti.”

Östman korostaa samalla, että kotimaisten työllisyystoimien lisäksi tarvitaan lisää työperäistä maahanmuuttoa paikkaamaan työvoimapulaa.

”Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan myös paikkaamaan suomalaisten heikkoa syntyvyyttä. Syntyvyys on suorastaan romahtanut viimeisen 10 vuoden aikana.”

Lue seuraavaksi:

Pohjoismaiden ministerineuvoston aluekehityksen ja suunnittelun tutkimuskeskus Nordregio julkaisi hiljattain tutkimuksen, jossa tarkasteltiin työllisyyttä alueellisesti pohjoismaissa. Tutkimuksen tulokset ovat Östmanin mukaan pysäyttäviä ja kertovat, että Suomi on jäänyt ”pahasti jälkeen” kaikista Pohjoismaista.

”Kun Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa työllisyys on suurimmassa osassa maita 75-85 prosenttia niin Suomessa yli 75 prosentin lukuihin päästään vain osassa rannikkoseutua. Ruotsissa aivan pohjoisessa on lukuisia kuntia, joissa työllisyysaste on yli 85 prosenttia. Vastaavilla alueilla Suomessa työllisten määrä on alle 70 prosenttia”, hän huomauttaa.

Lisää aiheesta: