Suomalaisten ja muiden kansainvälisten selluyhtiöiden kartellitutkinta EU:ssa on tuonut jälleen pinnalle kartellit, joissa yritykset sopivat kilpailulain vastaisesti esimerkiksi hinnoista tai markkinapainotuksista.

Aalto-yliopiston professori Otto Toivanen muistuttaa, että kartellit olivat Suomessa laillisia aina 1990-luvun alkuun asti, kuten monissa muissakin maissa.

”Mielestäni kartelliepäily kertoo siitä, että nämä yritykset ovat kokeneet kovaa kilpailun painetta ja – sikäli kun epäilyssä on perää – sortuneet vääriin tapoihin koettaa höllentää kilpailua. Markkinatalouden idea on, että kilpaillaan rehdisti, ja se joka siinä pärjää, vetää kaulaa muihin. Kartelli on tapa koettaa välttää sitä, ja se on inhimillisesti ymmärrettävää, mutta yhteiskunnan kannalta erittäinkin vahingollista”, Toivanen sanoo.

Toivanen ei usko, että kartellit voisivat syntyä vahingossa, vaikka eri kysymys on, miten hyvin yritykset tuntevat lain rajat. Samaa mieltä on Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) ylijohtaja Timo Mattila.

”Jos puhutaan kovista kartelleista, joissa sovitaan hintoja ja hinnankorotuksia tai jaetaan markkinoita, on kovin vaikea kuvitella, että sellaisia tehtäisiin vahingossa tai tietämättömyyttä”, Mattila sanoo.

Kiinnijäämisen riskiä voi pitää pienenä

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi sanoo, että sellukartelliepäilystä ei ollut näkyvissä mitään ennakkomerkkejä. Hän katsoo, että metsäyhtiöiltä tulleiden kommenttien perusteella myös yhtiöissä yllätyttiin EU-komission ja KKV:n aloittamasta tutkinnasta.

”Tässä kannattaa noudattaa varovaisuusperiaatetta, jotta millekään alalle ei pääse koskaan syntymään vääränlaista kulttuuria”, Romakkaniemi sanoo.

Toivanen arvioi, että riski jäädä kartellista kiinni voidaan nähdä yrityksissä pienenä, mikä edistää kartellien houkuttelevuutta. Hän korostaa, ettei nytkään toimivien kartellien määrää voida tietää, koska tapauksia tulee esiin vain yksitellen.

”Varmaan tällaiseen toimintaan lähdetään sillä oletuksella, että emme me tästä jää kiinni.”

Toivanen ja Mattila puoltavat tiukennuksia kartelliyhtiöiden seuraamusmaksuihin, jotta pelotevaikutus olisi riittävän suuri. Suomessa kartellisakot ovat jääneet suhteessa pienemmiksi kuin esimerkiksi tiukan linjan ottaneessa EU-komissiossa. Asiaan voi tulla muutos kesäkuussa muuttuneen kilpailulainsäädännön sakkolaskentajärjestelmän avulla.

”Jää nähtäväksi, miten oikeusasteet tätä soveltavat, mutta voi olla, että meillä on tulossa tiukennuksia seuraamusmaksujen määrään”, Mattila sanoo.

Kartellit eivät löydy rikoslaista

Mattila ja Toivanen arvioivat, että kartellien houkuttelevuutta ja helppoutta edistävät Suomessa markkinan pieni koko ja saarimainen maantiede. Toivanen ja Romakkaniemi pitävät tärkeänä, että KKV pystyy pitämään kilpailun hyvänä ja takaamaan, että markkinoille pääsee myös uusia yrityksiä.

Suomessa kartellit eivät kuulu rikoslaissa sanktioituihin rikoksiin. KKV:n Mattila ja Aalto-yliopiston Toivanen pitävät kriminalisointia rikoslakiin harkinnan arvoisena asiana.

Mattila katsoo, että kartelleihin ei suhtauduta Suomessa niin vakavasti kuin pitäisi. Juho Romakkaniemi on tästä eri mieltä.

Yritykset pyrkivät vähentämään kilpailun painetta myös muilla keinoilla kuin kartelleilla. Romakkaniemi nostaa suureksi ongelmaksi myös määräävän markkina-aseman väärinkäytön, josta mainitsee esimerkkinä globaalien digiyhtiöiden toiminnan markkinamurroksessa.

Katso kaikki Markkinaraati-lähetykset täältä.