Euroalueen haasteisiin lukeutuu se, että julkisen sektorin velka eri EU-maissa vaihtelee suuresti. Huippuna on Kreikka, jolla velkaa on 200 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Seuraavina tulevat Italia, Portugali, Espanja ja Ranska. Velkaiset maat eivät missään nimessä toivo, että Euroopan keskuspankki nostaa ohjauskorkoja.

Mutta voiko koko rakennelma romahtaa, jos korot nousevat? Danske Bankin Pasi Kuoppamäki arvioi, että pienikin korkojen nousu aiheuttaisi jonkinnäköistä huojuntaa rahoitusmarkkinoilla.

”Ei pieni korkojen nousu Italian valtiota kriisin ajaisi, mutta hermostuneisuutta se aiheuttaisi”, Kuoppamäki sanoo.

Velkapaineista kärsiviä EU-maita rauhoittaa luultavasti se, että EU-alueella pulaan ajautuneita on ollut tapana tavalla tai toisella auttaa, huomauttaa Aktian Lasse Corin.

”Jos hypoteettisesti ajauduttaisiin tilanteeseen, jossa korko olisi Italian valtiolle ongelma, vaikeuksiin ajautuneita maita on yleensä autettu.”

”En näe, että tällaisessa tilanteessa muut maat nostaisivat kädet pystyyn ja sanoisivat Italialle, että ratkaiskaa itse ongelmanne”, Corin toteaa.

Suomen ja kaikkien EU-maiden kannalta katastrofaalisin skenaario lienee tilanne, jossa talouskasvu hidastuisi selvästi, mutta inflaatio pysyisi korkealla. Näin synkkään visioon asiantuntijat eivät usko.

”Esimerkiksi hintapaineiden rauhoittuminen raaka-ainepuolella kertoo siitä, että ei tässä mihinkään varsinaiseen inflaatiokurimukseen olla lähdössä eikä talouskasvu ole syöksymässä alaspäin”, toteaa Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu.

Katso kaikki Markkinaraati-lähetykset täältä.

LUE LISÄÄ AIHEESTA: