Kaupungistuminen jyllää Suomessa, ja jakaa suomalaisia asuntovarallisuuden voittajiin ja häviäjiin.

Voittajiin kuuluvat esimerkiksi henkilöt, jotka ovat asuneet kasvavassa kaupungissa sijaitsevassa omistusasunnossaan pitkään ja maksaneet asuntonsa ainakin lähes velattomaksi. LUE LISÄÄ: Muuttoliike jakaa suomalaiset kahteen kastiin: ”Taantuvilla alueilla talo ja kulut jäivät ja arvo lähti”

Heihin kuuluu epäilemättä moni helsinkiläinen omistusasunnossa asuva mummu ja vaari.

Ilmiö näkyy Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Paunan mukaan isona muutoksena kaupunkilaisten isovanhempien asenteissa.

”Vielä 15 vuotta sitten ajateltiin, että perilliset eivät tarvitse mitään, koska menestyvät omillaan”, Pauna kertoo.

Ennen raha meni herkemmin ”leveämpään elämään”

Paunan mukaan viime vuosikymmenen alkupuolella oli helpompi ajatella, että perilliset voivat hyvin. Silloin Nokia menestyi, Suomi oli vasta liittynyt euroon ja finanssikriisi ei ollut vielä iskenyt maailmantalouteen.

Niihin aikoihin Suomen markkinoille tulivat ensimmäiset käänteiset asuntolainat, joita markkinoidaan velattomien tai lähes velattomien asuntojen omistajille. Käänteinen asuntolaina on laina, jonka vakuutena on oma koti.

LUE MYÖS: Suoraa puhetta suomalaisten veloista: ”Setelien loppuminen lompakosta ei enää toimi rajoitteena”

Käänteisiä asuntolainoja markkinoitiin nimenomaan tapana parantaa omaa elintasoa eläkkeellä.

Nykymummot ja -vaarit sen sijaan ovat Paunan mukaan aiempia sukupolvia enemmän huolestuneita lastenlastensa taloudellisesta pärjäämisestä.

”Ennen raha meni herkemmin ulkomaanmatkoihin, autoihin ja kestokulutustavaroihin eli ”leveämpään elämään”. Nyt mietitään taas säntillisemmin ja visummin”, hän kertoo.

Pauna kertoo, että uusin virtaus on pohtia lastenlasten tulevaisuutta ilmastonmuutoksen ja erilaisten taloudellista turvattomuutta lisäävien kriisien kautta.

”Nyt suurkaupunkilaista velatonta asuntovarallisuutta halutaan hyödyntää lastenlasten tulevaisuuden turvaamiseksi”, Pauna kertoo.

LUE MYÖS: Asuntojen hinnat pudonneet kymmeniä prosentteja osassa Suomea - ”Tällaiset voivat olla tulevaisuuden voittajakuntia”

Erilaisia järjestelyjä

Isovanhempien huoli ilmenee Paunan mukaan siten, että kaupungeissa tehdään nykyään aiempaa enemmän järjestelyjä, jotka auttavat lapsenlapsia pääsemään käsiksi omistusasumiseen. Järjestelyt ovat hänen mukaansa hyvin tavanomaisia.

”Järjestelyjä tehdään jo elinaikana ja erityisesti siten, että lastenlapset pääsevät halutessaan ison kaupungin omistusasumisputkeen.”

Mutta millaisia järjestelyjä isovanhemmat tekevät?

"Kertynyttä velatonta kaupunkilaista asuntovarallisuutta käytetään hyväksi näissä tilanteissa lisävakuuksina, perintönä tai tarvittavien likvidien varojen vapauttamisen lähteenä. Yhteistä kaikille se, että arvonsa säilyttänyt velaton asuntovarallisuus auttaa monen sukupolven asumistarpeiden järjestämisessä”, Pauna kertoo.

Hänen mukaansa useissa tapauksissa isovanhemmat, vanhemmat ja lapsenlapset miettivät jopa yhteisasumista. Samasta ilmiöstä kertoi tällä viikolla kiinteistövälitysketju Sp-kotien toimitusjohtaja Jukka Rantanen.

Tilanne on käänteinen alueilla, joista lähdetään enemmän kuin joille muutetaan. Siellä lapset ja lastenlapset huolehtivat isovanhempien asumisesta ja hyvinvoinnista.

Paunan mukaan monessa suvussa mietitään, mitä tehdään suuria tunnearvoja, mutta sukutiloille, -taloille, -asunnoille ja -mökeille, jotka sijaitsevat muuttotappioalueilla. Näillä alueilla kiinteistön omistamisesta voi olla enemmän taloudellista haittaa kuin hyötyä.

Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen kertoi Talouselämälle huhtikuussa, että muuttotappioalueilla sijaitsevia omakotitaloja pidetään yhä useammin ikään kuin kuivan maan kesämökkeinä.

LUE MYÖS: Elina Lepomäki SuomiAreenassa: ”Järkyttävän korkeaan kokonaisveroasteeseen pitää puuttua”