Eilen torstaina hallitus antoi esityksen uudeksi luonnonsuojelulaiksi. Uuden lakiehdotuksen pohjana on nykyinen luonnonsuojelulaki, mutta sitä on ajantasaistettu.

Uutena tulevat esimerkiksi säännökset vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta, uhanalaisista luontotyypeistä, luontotiedon hallinnasta sekä kansallisesta luonnon monimuotoisuusstrategiasta ja toimintaohjelmasta.

Myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen kirjataan lain tavoitteisiin, valtioneuvoston tiedotteessa kerrotaan.

”Luontokato on aivan yhtä vakava kriisi kuin ilmastonmuutos. Suomen lajeista joka yhdeksäs ja luontotyypeistä lähes puolet ovat uhanalaisia”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari (vihr) kirjoittaa blogissaan.

Ekologinen kompensaatio

Uutena lakiin on tuotu vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio. Sen avulla taloudellisesta toiminnasta luonnolle aiheutuva heikennys on mahdollista hyvittää.

Ekologinen kompensaatio on taloudellinen ohjauskeino, joka toimii aiheuttaja vastaa -periaatteen mukaan. Se sisällyttää luonnon monimuotoisuudelle aiheutuvien haittojen kustannukset hankkeen toteutuskustannuksiin.

Käytännössä se toimisi esimerkiksi niin, että jos yrittäjä rakennuttaisi kiinteistön, hän voisi halutessaan maksaa ylimääräistä ja raha käytettäisiin luonnon monimuotoisuuden hyväksi jossakin muualla. Se voisi tarkoittaa esimerkiksi vaurioituneen ekosysteemin kunnostamista tai jonkin uhanalaisen lajin elinolosuhteiden parantamista.

Maanomistaja voi myös tuottaa luontoarvoja ja saada niille viranomaisen varmennuksen. Tuotetut luonnonarvot voi myydä eteenpäin, esimerkiksi yritykselle, joka haluaa hyvittää toiminnastaan luonnolle aiheutuvat heikennykset.

Heikennyksen aiheuttaja puolestaan saa varmennuksen siitä, että heikennyksen hyvitys on asianmukaista. Näin se voi osoittaa toimintansa vastuullisuutta esimerkiksi sijoittajien ja rahoittajien suuntaan.

Metsäteollisuus kritisoi

Metsäteollisuudessa ei olla täysin tyytyväisiä ekologiseen kompensaatioon. Metsäjohtaja Karoliina Niemen mielestä kokonaan uudenlaisen menettelyn käyttöönotto vaatisi huolellisempaa valmistelua ja kokonaisvaikutusten laajaa arviointia.

Ekologisen kompensoinnin pilotointi on vielä kesken, mutta Niemen mukaan ”vapaaehtoisetkin kompensaatiot ansaitsevat hyvin valmistellut pelisäännöt”.

Metsäteollisuus näkee kuitenkin lain uudistamisen tervetulleena.

Lakia on uudistettu vain kerran aikaisemmin

Suomen ensimmäinen ja alkuperäinen luonnonsuojelulaki on vuodelta 1923, ja nyt annettu esitys on vasta toinen uudistus lain historiassa. Edellisen kerran lakia on päivitetty vuonna 1996.

LUE SEURAAVAKSI: