Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuore alkoholitilasto on herättänyt huomiota. Se paljastaa, että vaikka kokonaiskulutus lisääntyi 0,4 prosenttia, tilastoitu kulutus itse asiassa laski 0,1 prosenttia vuonna 2018. Kiinnostavan asiasta tekee se, että kulutuksen pelättiin repeävän uuden alkoholilain takia.

THL oli yksi niistä tahoista, jotka varoittivat toteuttamasta uudistusta. Tilaston ja sen pohjalta laaditun mallituksen julkistamisessa ainakin Panimoliitolla pisti silmään, ettei THL kertonut tiedotteissaa n 0,1 prosentin laskusta. Varsinaiselta tilastoraporttisivulta tieto kyllä löytyy.

Juttu jatkuu tviitin alla.

”Tilastoimaton kulutus lisääntyi 2,6 prosenttia ja tilastoitu kulutus väheni 0,1 prosenttia sataprosenttisena alkoholina 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti laskettuna verrattuna vuoteen 2017”, raporttisivulla kerrotaan.

Totta on, ettei kyseessä ole suuri muutos, jos muutos ollenkaan. THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä arvioikin, että käytännössä noin pieni luku ei kerro muutoksesta. Hänen mukaansa tiedotteessa pääosassa oli kokonaiskulutuksen muutos, koska uutisessa viestin tulee olla tiivis.

Aktiivisesti alkoholikeskustelua yllä pitänyt Panimoliitto reagoi THL:n tiedotteisiin ja huomautti, että THL:n kertoma 0,4 prosentin kokonaiskulutuksen nousu johtuu lähes kokonaan matkustajatuonnista. Myös THL mainitsi tuonnin tiedotteessaan.

”Virallisen kulutustilaston ulkopuolelle jäävä alkoholin kulutus, lähinnä alkoholijuomien matkustajatuonti, oli noin 2,0 litraa sataprosenttista alkoholia 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti”, THL kertoi.

Kokonaiskulutukseen lasketaan siis mukaan sekä tilastoitu että tilastoimaton kulutus. Tilastoitu kulutus koostuu vähittäiskulutuksesta ja anniskelukulutuksesta, kun tilastoimaton koostuu pitkälti matkustajatuonnista. Mäkelä huomauttaa, että matkustajatuonnin lisäksi vahvojen long drink -juomien ja vahvan oluen tilastoitu kulutus lisääntyivät voimakkaasti.

THL:n mukaan vahvojen lonkeroiden kulutus kolminkertaistui ja vahvan oluen kulutus enemmän kuin kaksinkertaistui. Eniten kulutetaan silti yhä keskiolutta, jota suomalaiset joivat 10 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Pelkkien tilastojen perusteella ei voi päätellä alkoholilain muutoksen vaikutuksia kulutukseen. Siksi THL laati mallituksen, jossa se otti huomioon esimerkiksi kesähelteet, veronkorotukset, varastoinnin ja taloustilanteen. Tulos oli, että lakimuutoksen vaikutus vastaisi 1,9 prosentin lisäystä kulutukseen, mutta arvio ei ollut tilastollisesti merkitsevä eli se ei erotu satunnaisvaihtelusta.

Merkittävin syy eroon ennakoidun ja havaitun muutoksen välillä Mäkelän mukaan hinnoittelu. Vahvempien alkoholijuomien saanti helpottui, mutta niiden hinnat eivät romahtaneet, kuten Päivittäistavarakauppa ja Taloustutkimus sekä THL ennakoivat.

”On itsestään selvää, että jos on kalliimpi vaihtoehto, sen menekki on pienempää, kuin jos olisi halvempi vaihtoehto.”

Panimoliitto intoutui tviittaamaan, että ”kasvupiikillä pelottelu oli siis turha”, eikä ole ainoa vastaavia näkemyksiä esittänyt. Mäkelä ei niele puheita turhista kauhukuvista. THL ennakoi 150 alkoholikuolemaa lisää, mitä ei Mäkelän mukaan nyt ole luvassa.

Mäkelä uskoo, että jos saatavuuden lisäksi myös hinnat olisivat laskeneet roimasti ja vahvasta oluesta olisi tullut kilpailukykyinen vaihtoehto, vaikutus olisi varmasti ollut suurempi.

”Tuollainen 150 alkoholikuolemaa tulee ja menee tosi helposti silloin, kun alkoholin kulutuksen taso muuttuu yhtään. En hyväksy tätä pelotteluterminologiaa siitä huolimatta että hinta- ja kulutusarviomme menivät pieleen.”

5900 kuolemaa vältettiin

Hallitusneuvotteluissa on paineita korottaa veroja, ja Panimoliitto on vaatinut maltillista alkoholiverotusta ja ”rohkeutta ja järkeä puolustaa suomalaista elinkeinoa”. Mäkelän mukaan kansanterveydellisestä näkökulmasta alkoholiveroja ei kannattaisi laskea.

Samalla hän myöntää, että suunta on selvä, jos Viro laskee alkoholin hintoja, kuten se on uhannut. Etenkin, jos Suomessa hinnat nousevat, tilanne on Mäkelän mukaan omiaan lisäämään matkustajatuontia. Hän kuitenkin huomauttaa, että ihan eri kysymys on, mitä sitten pitäisi tehdä.

”Verojen leikkaaminen ei ole ongelmaton ratkaisu. Kun täällä leikataan veroja, sillä vaikutetaan matkustajatuontiin, mutta vielä paljon enemmän sillä vaikutetaan täällä Suomessa asuvien alkoholiostoihin.”

Kun 2004 laskettiin alkoholiveroja reippaasti, kulutus ja alkoholihaitat lisääntyivät merkittävästi. Sen jälkeen veroja on korotettu jo useampaan kertaan.

”Se on pitkälti saanut aikaan sen, että 2007–2017 alkoholinkulutus on vähentynyt viidenneksellä ja alkoholiin liittyvä kuolleisuus kolmanneksella.”

Mäkelä on laskenut, että jos vuoden 2007 kuolleisuuden taso olisi pysynyt, 10 vuodessa Suomessa olisi ollut 5900 alkoholikuolemaa enemmän. Veronkorotuksilla oli Mäkelän mukaan suuri vaikutus tilanteeseen.

”Tuhansia henkiä on säästetty.”

THL:n tämän viikon raportti oli vasta väliraportti. Lopullinen arvio uuden alkoholilain vaikutuksista voidaan tehdä Mäkelän mukaan vasta useamman vuoden kuluttua. Hän ei halua ennustaa, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, mutta toteaa, että maku- ja kulutustottumusten muuttuminen on mahdollista ja myös vero- ja hintapolitiikka vaikuttaa asiaan.

”On myös tarpeen seurata, jatkuuko mietojen alkoholijuomien keskivahvuuden kasvu: vuoden 2018 aikana päivittäistavarakaupoissa myytävien alkoholijuomien keskivahvuus nousi 4,5 prosentista 4,7 prosenttiin”, THL toteaa tiedotteessaan.