Ekonomistien mukaan Iltalehdelle vuodettu hallitusohjelmaluonnos vaikuttaa perustuvan ennusteita toiveikkaammalle talouskasvulle. Nordean yksitysitalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen sanoo suurimman kysymysmerkin liittyvän työllisyyteen.

”Jos suuri osa menolisäyksistä tehdään vaalikauden alussa ja sitten työllisyys ei kasvakaan kuten toivotaan, kesken vaalikauden joudutaan vaikeaan tilanteeseen. Se on tällä hetkellä olevista tiedoista se isoin kysymysmerkki ja riskitekijä hallitusohjelman tasapainon suhteen”, hän kommentoi Helsingin Sanomille.

Kärkkäinen pohtii samaa teemaa Twitter-keskustelussa muiden ekonomistien kanssa.

”Tämän takia olen ollut vähän huolissani, kun mediatietojen mukaan hallitusneuvotteluissa työllisyystoimiin olisi laskettu mukaan myös väliaikaisesti työllisyyttä kasvattavia väylähankkeita”, hän sanoo.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen muistuttaa tuoreista talousluvuista: Suomen talouden kasvu hidastui Tilastokeskuksen mukaan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Bruttokansantuote nousi 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 1,2 prosenttia viime vuodesta. Lukemat ovat tuntuvasti Tilastokeskuksen pari viikkoa sitten julkaisemia ennakollisia tietoja alhaisempia. Silloin vuoden ensimmäisen neljänneksen arvioitiin vielä kasvaneen 0,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 2,2 prosenttia viime vuodesta.

”Työllisyyden kasvuvauhti tulee hidastumaan talouden mukana. Merkille pantavaa on työllisyysasteen viimeaikainen kehitys. Kausitasoitettu työllisyysaste on ollut nyt 72,4 prosenttia joulukuusta lähtien. Eli viimeiset 5 kuukautta. Suunta olisi saatava muuttumaan. Muuten 75 prosentin maali uhkaa karata”, hän varoittaa.

(Juttu jatkuu tviittien alla.)

Hallitusneuvotteluista tihkuneiden tietojen mukaan työllisyyden ennakoidaan paranevan 60 000 työpaikalla vaalikauden aikana ja työllisyysasteen nostolla aiotaan kattaa 1,9 miljardia euroa alijäämästä. Lisäksi Antti Rinne on linjannut tavoitteeksi työllisyysasteen nostamisen 75 prosenttiin.

Pakarinen huomauttaa, että kaavamaisesti laskien 60 000 ei riitä työllisyysasteen nostamiseen tavoitellulle tasolle.

”Heikompi kehitys heijastuu väistämättä odotuksiin ja sitä kautta kierrettä on vaikea katkaista. Jos kaavamaisesti laskee niin 60 000 työllistäkään ei enää riitä 75 prosenttiin. Noin 74 000 tarvittaisiin tällä hetkellä. Avoimia työpaikkoja noin 65 000 nyt.”

Olli Kärkkäinen huomauttaa, että koska osalla hallituksen toimista arvioidaan olevan todennäköisesti negatiivisia työllisyysvaikutuksia, pitää uusia työllisyystoimia löytää vieläkin enemmän.

(Juttu jatkuu tviittien alla.)

Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Timo Vesala nostaa esiin rakenteelliset uudistukset.

”Se, onko työllisyysaste keväällä 2023 75% ei lopulta ratkaise vaan saadaanko työllisyysasteen pitkän aikavälin nousuedellytykset luotua.”

(Juttu jatkuu tviittien alla.)

Olli Kärkkäinen toivoisi, että hallituksella olisi vararahoitusvaihtoehto sovittuna, jos työllisyys ei nousekaan toivotulla tavalla.

Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist huomautti jo heti tuoreiden tilastojen julkistuksen jälkeen keskiviikkona, ettei hallitusohjelmaa kannata tehdä viimeisimpien neljännesvuosittaisten kasvulukujen varaan. Lue tarkemmin: Tyly lyttäys Antti Rinteen suunnitelmalle työllisyyden nostamisesta: ”Hoituu jo ennen kuin vaaleanpunaiset elefantit lentävät”

Antti Rinne kertoi perjantaina iltapäivällä, että hallitusohjelma on saatu valmiiksi, mutta neuvottelijat käyvät sunnuntaina vielä ministerinimityksiä läpi.

”Tänään ei keritty keskustelemaan ministereistä. Nyt on ohjelma kasassa, talousluvut on kasassa. Jos kaikki menee sillä tavalla kuin kuvittelen menevän, hallitus voisi olla nimitettynä ensi viikon lopulla”, hän sanoi. Lue myös: Antti Rinne: ”Hallitusohjelma on paketissa - hallitus voisi olla nimitettynä ensi viikon lopulla”

Hallitusohjelman sisällöstä sopuun pääseminen ei vielä tarkoita hallituksen syntymistä, sillä neuvotteluihin osallistuvien puolueiden päättävien elinten täytyy vielä hyväksyä ohjelma ja hallitukseen lähtö. Rinteen hallituksen synnyn edessä on erityisesti kaksi kysymysmerkkiä: hyväksyykö keskustan puoluevaltuusto ohjelman – ja millaisen tuloksen antaa vasemmistoliiton nettipohjainen, neuvoa-antava jäsenäänestys.

Keskusta asetti hallitukseen menolle kymmenen kynnyskysymystä, joista muun muassa maakuntamallin käyttö sote-uudistuksen pohjana on jo täyttynyt. Vasemmistoliitolla kynnyskysymyksiä on seitsemän.

Antti Rinteen mukaan ohjelmaluonnos julkistetaan maanantaina ja sen jälkeen hallitusneuvotteluissa mukana olevien puolueiden eduskuntaryhmät kokoontuvat ensi viikolla ”retriittiin” käsittelemään hallitusohjelmaa, joka sitten hyväksyttäisiin puolue-elimissä.

Lue lisää:

Antti Rinteelle ikävä yllätys Tilastokeskuksesta – kasvuvauhti ei ole lähelläkään ”normaalia”, eikä sellaista ole näköpiirissä

Suomen talouskasvu hidastui ennakoitua enemmän – ”Jos hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta, kasvu ei sitä hoida”