Perjantaina julkistetun ”Viha vallassa: Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon” -tutkimuksen mukaan kansanedustajien ja kuntapäättäjien saamien vihamielisten viestien osuus vaihtelee Twitterissä päivittäin.

Tutkimuksen aineistosta erottuu joitakin päiviä, joina vihamielisten viestien osuus on poikkeuksellisen suuri. Tällaiset päivät liittyvät usein joihinkin runsaasti näkyvyyttä saaneisiin tapahtumiin, jotka synnyttävät keskustelua sosiaalisessa mediassa ja saavat ihmiset lähettämään yksittäisiä vihamielisiä viestejä poliitikoille.

Yksi tällainen päivä oli 10.6.2019. Silloin tuore vihreiden kansanedustaja Iiris Suomela kertoi eduskunnassa kohtaamastaan seksismistä. Suomela esitti kantansa ensin Twitterissä. Viestistä sekä siihen liittyvästä keskustelusta raportoitiin myös sanomalehdissä. Kyseinen päivä erottuu tutkimuksen aineistosta päivänä, jolloin vihamielisten viestien määrä oli noin kaksinkertainen tyypilliseen päivään nähden.

Tweettinsä jälkeen Suomela joutui kymmenten vihamielisten viestien kohteeksi.

Myös Suomelan kantaa kyseenalaistaneita kansanedustajia kohtaan hyökättiin.

Hän kertoo Uuden Suomen haastattelussa olevansa huolissaan siitä, että rasistinen ja seksistinen vihapuhe vähentää yhteiskunnallista aktiivisuutta ja halua lähteä mukaan politiikkaan.

”Totta kai tällainen myllytys näyttää sitten siltä, että nuorella naisella pitää olla ihan poikkeuksellisen vahvat tukijoukot ja voimavarat, jotta hän pystyy politiikassa olemaan mukana. Se ei ole oikein.”

Lue koko Iiris Suomelan haastattelu täältä: Ulostulo aiheutti poikkeuksellisen piikin vihaviesteissä – Kansanedustaja Iiris Suomela sanoo nyt: ”Miehet kokevat helpommaksi purskauttaa tunteitaan”

Oikeusministeri, rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson vetosi lauantaina kaikkiin suomalaisiin puolueiden puheenjohtajiin vihapuheen tyrmäämiseksi.

”Emme voi antaa vihapuheen rajoittaa demokratiaamme. Kaikkien on voitava asettua ehdolle vaaleissa ja osallistua päätöksentekoon pelkäämättä sitä, että joutuisi vihapuheen kohteeksi”, hän sanoo.

Valtioneuvoston tutkimus on ensimmäinen Suomessa, jossa on kartoitettu vihapuheen vaikutuksia yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Tutkimusaineisto koostuu teemahaastatteluista (14 kpl), koneoppivien mallien avulla luokitelluista Twitter-keskusteluista sekä kuntiin ja eduskuntaan lähetetyn kyselyn vastauksista.