Kokoomuksen kansanedustaja, ekonomisti Juhana Vartiainen ihmettelee, miksi Nokian liiketoiminnan mahdollistamisen katsotaan Suomessa olevan oikein, mutta Attendon liiketoiminnan mahdollistamisen väärin.

Hän puhuu lauantaina julkaisemassaan blogissa voimakkaasti terveydenhuollon yritysten yksityistämisen puolesta.

”Suomessa vallitsee suuri yksimielisyys siitä, että elektroniikkateollisuudelle on luotava hyvät olosuhteet Suomeen. Jos teollisuusyrityksille lobataan suotuisaa infrastruktuuria, koulutusinvestointeja ja järjestelmästandardeja, toimintaa pidetään tarpeellisena ja isänmaallisena. Jos päättäjä sitä vastoin yrittää luoda suomalaisille terveys- ja hoiva-alan yrityksille kehitysmahdollisuuksia, niskaan sataan syytöksiä kaverien suosimisesta tai muuta kamalaa”, Vartiainen kirjoittaa.

Hän katsoo, että jos ylipäänsä tuetaan innovaatiotoimintaa ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, on vaikea löytää syytä sille, ettei tämä koskisi myös hoiva- ja terveysyhtiöitä.

”Ne ovat nimittäin suurella todennäköisyydellä todellinen tulevaisuuden avaintoimiala. Koko Eurooppa vanhenee nopeasti, ja terveys- ja hoivapalvelut ovat vuorenvarma kasvutoimiala”, Vartiainen kommentoi.

Lue seuraavaksi:

Kansanedustaja uskoo, että yksi syy hoivayhtiöiden vastustamiselle voi olla julkisen alan ammattiliittojen edunvalvonta.

”Ne arvioivat mitä ilmeisimmin, että julkinen sektori, kunnat ja kuntayhtymät ja ehkä tulevaisuudessa maakunnat — ovat työnantajina pehmeämpiä ja edunvalvonta on niiden suuntaan helpompaa kuin yksityisten työnantajien kanssa toimiessa. En ole varma, että tämä arvio on oikea. Työntekijän näkökulmasta on myös hyvä, jos voi kilpailuttaa useita työnantajia.”

Vartiainen huomauttaa, että voittoja vierastetaan poliittisessa keskustelussa erityisen paljon, jos ne ihmisten mielestä valuvat ulkomaisille omistajille.

”Tämä on naiivi ja sitä paitsi tympeän nationalistinen ajattelutapa. Koko vaurautemme perustuu kansainväliseen työnjakoon. Toisaalta kotimainenkin “kapitalisti” eli yrityksen omistaja sijoittaa voittonsa todennäköisesti kansainvälisille pääomamarkkinoille.”

Lue myös:

Olennaista Vartiaisen mukaan on se, mikä tuotantotapa on julkisissa terveyspalveluissa veronmaksajille ja palvelujen käyttäjille edullisin.

”Jos suuri kansainvälinen konserni tuottaa samat palvelut halvemmalla kuin kunnan oma terveyskeskus, on yhteinen etumme valita edellinen.”

Tuorein tapaus Päijät-Hämeessä

Samalla Vartiainen muistuttaa, että hoiva- ja hoitopalvelut ovat naisvaltaisia aloja.

”Naisten töistä ajatellaan Suomessa helposti, että niitä on kenen tahansa vaan helpompi hoitaa. Sairaaloiden naiset siivoavat, laittavat ruokaa, vaihtavat lakanoita ja pesevät potilaita. Samoja hommia kuin kotona, ja kaikkihan niitä hommia osaavat, vai mitä? Ja koska kuka tahansa niitä osaa, ei niissä tarvita pääomapanosta, joka edellyttäisi yrityksen toimintaylijäämää. Ja koska naisten töissä ei ole innovaatioita, kuka tarvitsisi voittomotiiviakaan?”

Vartiainen korostaa, että tällainen ajattelu väheksyy naisvaltaisten alojen työtä, kun todellisuudessa useimmat hoiva- ja terveyspalvelut edellyttävät sekä ammattitaitoa että pääomapanosta.

Hänen mukaansa ei myöskään ole sattumaa, että alalla toimii monia suuria yrityksiä.

”Suuret ovat suuria usein siksi, että ne ovat tehneet jotain oikein. Samasta syystä aion anteeksi pyytelemättä toimia sen puolesta, että terveys- ja hoivatoimialallakin syntyisi tilaa innovoiville suomalaisyrityksille, niin suurille kuin pienille. Ongelmana eivät ole Mehiläinen ja Pihlajalinna vaan se, ettei meille ole niitä enempää — myymässä palveluja Saksassa, Virossa, Ranskassa ja Italiassa.”

Tuorein julkisuudessa puhuttanut yksityistämistapaus on Päijät-Hämeestä. Siellä yksityistämistä vastustetaan nyt kansalaisaloitteella. 14. helmikuuta käynnistetyllä aloitteella halutaan rajoittaa sitä, kuinka paljon kunnat voivat hankkia sosiaali- ja terveydenhuollon osia yksityisiltä yrityksiltä. Aloite on lauantai-iltapäivään mennessä kerännyt 662 allekirjoitusta.

Kansalaisaloitteen taustalla on vasemmistoliiton valtuusryhmä Lahdessa. Vasemmistoliiton Lahden valtuustoryhmän puheenjohtajan Elisa Lientolan mukaan tilanne ei ole lainmukainen, jos kuntalaiselle ei jää mahdollisuutta valita julkista palvelua yksityisen sijaan. Siksi valtuustoryhmä on valmis katsomaan asian loppuun vaikka oikeusteitse.

Lue lisää: