Puotilassa surmatun tytön traaginen elämä ei ole yksittäistapaus. Pelastakaa lapset ry:n ylilääkäri Jari Sinkkoselle perheet, joissa lapsen elämä on jatkuvaa kärsimystä, ovat valitettavan tuttuja.

Sinkkonen oli vieraana Ylen aamutelevisiossa lauantaina.

–Siitä ei ole pitkä aika, kun oli sellainen tilanne, jossa lapsi oli juuri viittä vailla pelastettu. Siinä oli ihan selvä hengenlähdön uhka. Hän onneksi voi nyt hyvin, Sinkkonen kertoo Ylelle.

Tapaus ei noussut julkisuuteen, koska lopputulos oli hyvä. Puotilan järkyttävä surma on avannut lastensuojelun todellisuutta suomalaisille.

–Nyt silmät avautuvat. Tämä on olemassa oleva realiteetti, Sinkkonen kertoo ja jatkaa:

–Olen käyttänyt esimerkkinä erästä tuntemaani tapausta, jossa viiden ja seitsemän vuoden ikäiset lapset sekoittivat vessapaperia haaleaan veteen ja söivät sitä, kun ei välillä ollut ruokaa. Sitten he kertoivat asiasta viranomaisille ja omaisilleen, ja heidän asiansa onneksi ovat myös hyvin nyt, Sinkkonen sanoo.

Sinkkosen mukaan suomalaiseen ”puuttumattomuuden kulttuuriin” täytyy tulla muutos. Hän kaipaa paluuta koko kylän kasvatukseen.

–Puuttumattomuus on supisuomalainen hyve, Sinkkonen arvostelee.

–Nykyisin vanhemmatkin tulevat silmille, jos menee sanomaan jossain julkisessa puistossa, että teidän lapsenne käyttäytyy huonosti. Tähän kulttuuriin olisi todella tärkeää saada muutos, ettei perhe ole sellainen hermeettinen umpio, jossa melkein mitä tahansa voi tapahtua.

Puotilan tapauksessa sekä lähiomaiset että naapurit olivat olleet huolissaan tytöstä. Sekä tytön äiti, naapurit että koulu tekivät lastensuojeluilmoituksia, mutta muuten edes lähisukulaiset eivät osanneet tilanteeseen puuttua. Tyttö oli otettu huostaan perhetukikeskukseen, mutta palautettu isälleen vain hieman ennen surmaa.

–Totta kai tässä on tapahtunut virhe, ja niitä on tapahtunut muuallakin. Mutta tällainen kahden tulen välissä oleminen on hirveän tyypillistä lastensuojelun työntekijöille: toisaalta on valtava paine siihen, että kustannuksia ei pitäisi syntyä – huostaanotto merkitsee aina kustannuksia – ja sitten on tämä perheen koossa pitämisen missio, jota myös media on hyvinkin voimakkaasti ajanut, Sinkkonen toteaa.

Kun huostaanotoista on uutisoitu oikeusmurhina, monet sosiaalityöntekijät ovat tulleet hirveän varovaiseksi, Sinkkonen kertoo.

–Sitten näitä virhearvioita tapahtuu. Kyllä oma kokemukseni on monesti se, että minkä ihmeen takia tähän ei ole puututtu aikaisemmin, vaikka kyse ei ole tällaisesta ääritapauksesta, Sinkkonen sanoo.

Lapsiin ja naisiin kohdistuviin rikoksiin erikoistunut syyttäjä Leena Salovartio kannustaa lauantain Ilta-Sanomissa suomalaisia tekemään lastensuojeluilmoituksen "matalalla kynnyksellä", mikäli on epäilys lapseen kohdistuvasta väkivallasta. Hänen mukaansa ilmoitusten tekeminen on tärkeää, sillä muuten yksittäiset havainnot voivat kadota viranomaisjärjestelmän syövereihin.

Salovartion mukaan hän näkee työssään molempia tapauksia: hyvin kevyin perustein tehtyjä huostaanottoja sekä "täysin käsittämättömiä" tapauksia, joissa lapsi on tapahtuneista hirveyksistä huolimatta palautettu perheeseensä.