Sotilaiden vallankäyttö ja varoittavat esimerkit maailmalta tulisi ottaa huomioon Suomen HX-hävittäjähankinnassa, professori Heikki Hiilamo esittää Yleisradion kolumnissaan.

Hän viittaa tuoreeseen hollantilais-belgialaiseen tutkimukseen, joka käsitteli Belgian tarjouskilpailua F-16-hävittäjien korvaamisesta. Belgiassa syntyi poliittinen kriisi kun paljastui, että maan puolustusvoimien henkilöstö oli salannut tietoa mahdollisuudesta jatkaa F-16-hävittäjien käyttöikää vuodesta 2023, jolloin ne oli määrä korvata uusilla koneilla. Samalla ilmeni, että monet sotavoimien vaikuttajat puolsivat avoimesti F-35-koneita huolimatta käynnissä olleesta tarjouskilpailusta.

”Artikkeli on erittäin kiinnostava Suomen käynnissä olevan hävittäjähankinnan näkökulmasta. Rinteen hallitus päättää vuoden 2021 loppuun mennessä 7-10 miljardin euron hävittäjistä, joiden on tarkoitus korvata 64 Hornet-hävittäjää”, Hiilamo kirjoittaa.

”Hollantilaisten ja belgialaisten tutkijoiden artikkelin mukaan sotilaat voivat käyttää hävittäjähankinnoissa väärin asemaansa asiantuntijoina edistääkseen omia etujaan veronmaksajien kustannuksella. Riskiä lisää se, että hankinnoissa käytetään paljon teknisiä tietoja ja se, että näitä tietoja salataan.”

LUE MYÖS: Suomen hävittäjäkauppa: Li Andersson erottuu joukosta – Rinne, Halla-aho ja Haavisto väläyttävät joustoa 64 koneesta

Lopullisen päätöksen Suomen nykyisten Hornetien korvaajasta tekevät poliitikot, mutta hankintaa valmisteleva ja tarjouskilpailun järjestävä HX-hanke on puolustushallinnon käsissä. LUE LISÄÄ: KL: Tämä mies sanoo Puolustusvoimain viimeisen sanan hävittäjähankinnasta

Hiilamon mukaan hävittäjähankinta ”on klassinen päämies-agentti-ongelma, jossa informaatio on epätäydellistä eivätkä päämiehen ja agentin intressit täysin kohtaa”.

”Näissä tilanteissa agenteilla on yleensä enemmän tietoa kuin päämiehillä – ja usein myös omia mieltymyksiään.”

”Sotilaille tärkeintä on uusien aseiden määrä, tehokkuus ja luotettavuus sekä mahdollisesti myös sotilaallinen yhteistyö ja syntyneiden kumppanuuksien ylläpito sekä mahdollisuus osallistua kiinnostaviin operaatioihin. Poliittisten päättäjien on otettava huomioon aseiden hinta, koska he ovat vastuussa siitä, miten veronmaksajien rahoja kohdennetaan erilaisiin tarpeisiin”, Hiilamo kirjoittaa.

Sosiologi Hiilamo katsoo, että koko Suomen hävittäjähankinnan lähtökohta on kiistanalainen.

”Hankkeen koko on mitoitettu Hornet-hankinnan mukaan. Hornetit hankittiin suuren epävarmuuden keskellä, kun Neuvostoliitto oli romahtamassa ja Baltian maat itsenäistyivät. Venäjän tilanne aiheuttaa edelleen huolta, mutta turvallisuusympäristömme ja myös sen tulevaisuuskuva ovat paljon vakaampia kuin 1990-luvun alussa. Onko hävittäjiin tässä tilanteessa tarpeellista käyttää esitettyjä miljardeja?”

Olennainen kysymys on kuitenkin hänen mukaansa se, miten puolueettomasti sotilaat ovat valmistelleet hävittäjähankintaa.

”Onko hankinnassa otettu huomioon vaihtoehtoiset ja edullisemmat tavat hoitaa Hornet-hävittäjien tehtäviä? Entä kuinka kriittisesti hävittäjien tarpeellisuutta on arvioitu turvallisuuspolitiikan ja sotateknologian muutoksen näkökulmasta?”

Hän huomauttaa, että Yhdysvaltain merijalkaväki päätyi pidentämään Hornetiensa käyttöaikaa ainakin vuoteen 2031. Suomi on katsonut, että Hornetit tulevat käyttöikänsä päähän ja poistuvat käytöstä 2030 mennessä.

”Pitäisikö Suomen nyt pyytää Hornetien valmistajalta tarjousta joko kaikkien tai osan taisteluhävittäjien elinkaaren pidentämisestä? Pohtivatko hanketta valmistelleet sotilaat lainkaan käytettyjen hävittäjien ostamista? Viime vuosina käytettyjä hävittäjiä ovat ostaneet muun muassa Kanada, Romania ja Bulgaria”, Hiilamo kyselee.

Hän vaatii HX-hankkeelle tiukempaa, ulkopuolista kustannusten tarkkailua ja valvontaa.

LUE MYÖS:

Professorit tyrmäävät hävittäjähankinnan HS:ssä – ”Todellinen tarve voisi olla 7 hävittäjää”

Hävittäjähankinta: Kokoomuksesta painava viesti Pekka Haavistolle – ”Tekisimme ison virheen”

Suomen hävittäjähankinta: Pekka Haavistolta uusi avaus – Voi rajata USA:n koneet ulkopuolelle