Vammaiset ja muut osittain työkykyiset muodostavat 90 000 henkilön työvoimareservin Suomeen. Ylen MOT-ohjelman mukaan joukkoon kuuluu paljon hyvin koulutettuja ja työhön halukkaita henkilöitä, mutta heidän työllistymisensä on kuitenkin korkean kynnyksen takana.

Vuoden 2013 alussa työvoimapalveluita uudistettiin niin, että vammaisten ja osatyökykyisten aseman työvoimapalveluissa piti kohentua. Uudistuksen myötä TE-keskusten on palveltava myös vammaisia.

Näkövammaisten keskusliiton työllisyyspäällikkö Taru Tammi kuitenkin sanoo MOT-ohjelmassa, että vaikka lainsäädännölliset puitteet alkavat olla kunnossa, muutokset eivät heijastu lattiatasolle Kelan konttoreihin tai TE-keskuksiin.

Samaa kertovat ohjelmaan haastatellut henkilöt. Yksi työelämään haluavista on näkövammainen 31-vuotias lähi- ja lastenhoitaja Hanna Ikonen. Helsingin kaupunki olisi valmis tarjoamaan Ikoselle työkokeilupaikan päiväkodista, mutta työeläkelaitos ja Kela ovat hylänneet hänen hakemuksensa.

-Kun puhutaan nuorten syrjäytymisestä ja työelämään paluusta, niin Kela tekee juuri päinvastoin: pistää ovia kiinni ja vetää mattoa jalkojen alta, Ikonen sanoo.

Myös 32-vuotias turkulainen Jussi Vasanen on esimerkki siitä, että eläkkeelle ei aina päästä vaan sinne joudutaan. Vasasella on Marker-kromosomihäiriö, joka aiheuttaa aikakäsitys-, matemaattis- ja hahmotusongelmia.

6 vuotta sitten Jussi Vasanen sai Kelasta paperin, jonka mukaan työttömyystuki vaihdettiin työkyvyttömyyseläkkeeseen.

-Olen vihainen siitä, että he mulle tään työkyvyttömyyseläkkeen laittoi. Ja eivät oo mitenkään auttaneet tässä työllistymisongelmassa. On sanottu vaan, että tää eläke on sulla ja pysyy määrittelemättömän kauan. Tään pitäis olla kannustavampi yhteiskunta. Huomata, että me vajaakuntoiset… me ei voida sataprosenttista työpanosta antaa, mut me voidaan siitä puolet tai vähän vajaa puolet antaa, Vasanen sanoo.

VATES-säätiön ekonomistin Harri Hietalan mukaan vammaisten ja osatyökykyisten saaminen töihin toisi yhteiskunnalle teoriassa jopa 800 miljoonaa euroa.